Yli puolet diakonian asiakkaista on yksin asuvia, ja entistä useampi tarvitsee apua asumisen kustannuksiin.
Entistä useampi työssäkäyvä kääntyi evankelis-luterilaisen kirkon diakonia-avun puoleen viime vuonna. Työssäkäyvien osuus avunhakijoista on ollut aiempina vuosina noin 8 prosenttia, kun viime vuonna se nousi jo 16 prosenttiin, kertoo Kirkkohallituksen diakonian asiantuntija Anita Salonen.
– Eniten diakonia kohtaa kuitenkin eläkeläisiä, pitkällä sairauslomalla olevia sekä työttömiä ihmisiä.
Salosen mukaan diakonian vastaanotoilla oli viime vuonna noin 655 000 kohtaamista. Avunhakijoita oli noin 15 000 enemmän kuin toissa vuonna. Kasvua tuli nimenomaan talouteen ja asunnottomuuteen liittyvissä yhteydenotoissa.
Salonen uskoo, että taustalla vaikuttavat viime vuonna sosiaaliturvaan tehdyt muutokset: asumistukea leikattiin, suojaosuuksia poistettiin eikä asumistukea saa enää omistusasumiseen. Moni on saanut kehotuksen muuttaa edullisempaan asuntoon, mutta omalta alueelta ei välttämättä löydy sellaista. .
Yli puolet diakonian asiakkaista on yksin asuvia, ja entistä useampi tarvitsee apua juuri asumisen kustannuksiin. Salonen huomauttaa, että sosiaaliturvan heikennykset iskevät usein rajuimmin yksin asuviin, sillä yhden aikuisen taloudessa on vähemmän joustovaraa.
– Seurakunnat eivät lähde kauhean helposti ottamaan sellaisia tehtäviä, jotka kuuluvat yhteiskunnalle, eli pyrimme siihen, että apu olisi ensisijaisesti ruoka-apua. Sosiaaliturvan pitäisi mahdollistaa ihmisarvoinen elämä kaikille. Jos yhteiskunnan tuet eivät riitä tai niitä ei ole saatavilla, annamme myös isompaa apua.
Kirkon diakonia-avun saaminen ei edellytä kirkkoon kuulumista.
Keskustelua, ruokaa ja laskujen maksamista
Diakonia auttaa ihmisiä useilla eri tavoilla. Moni tarvitsee keskusteluapua elämän erilaisissa haastavissa tilanteissa, kuten eron tullen, läheisen kuoleman jälkeen tai sairastuessa.
Taloudellisissa ongelmissa olevia asiakkaita autetaan hakemaan kaikkia yhteiskunnan tarjolla olevia tukia. Ruoka-avun antamisen lisäksi diakonia saattaa maksaa asiakkaiden puolesta esimerkiksi välttämättömiä laskuja.
Lisäksi on vielä yhteisöllisiä ruokailuja, joissa tarjotaan joko ilmaisia tai hyvin edullisia aterioita.
– Yhteisölliset ruokailut ovat sellaisia, joissa ruokaa voidaan myös valmistaa yhdessä. Se vahvistaa ihmisen elämisen ja yhdessä olemisen taitoja, tuo sisältöä päivään ja lisää siten osallisuutta. Yritämme vähentää ihmisten yksinäisyyden kokemuksia, Salonen kertoo.
