Uusi vuosi tuntuu monille raikkaalta sivun kääntämiseltä, joka tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia, muutoksia ja päätöksiä.
Vuoden vaihtuminen ei kuitenkaan pyyhi epävarmuutta ihmisten elämästä pois. Epävarmuuteen liittyvät epämukavat tunteet saattavat jarrutella yllättävän paljon uusiin tilaisuuksiin tarttumista.
Psykologi ja kognitiivisen käyttäytymisterapian kouluttajapsykoterapeutti Janna Meunierin mukaan kaikenlainen tuntematon ja epävarma voi olla meille ihmisille todella epämiellyttävää, peräti vastenmielistä.
Hän kutsuu epävarmuuden sietämisen vaikeutta termillä epävarmuusallergia.
– Epävarmuusallergia on sitä, että kun eteemme tulee jokin tärkeä asia tai tilanne, josta emme ole varmoja, miten se tulee menemään, se herättää meissä epämiellyttäviä tunteita, kuten ahdistusta ja huolta asioiden järjestymisestä.
Meunier täsmentää, että epävarmuus voi liittyä esimerkiksi siihen, saako opiskelupaikan tai onko tarpeeksi hyvä työssään. Huoli voi liittyä myös vaikkapa terveyteen tai ihmissuhteeseen: haluaako joku läheinen ihminen viettää kanssamme aikaa myös tulevaisuudessa.
Toiset voivat kokea epävarmuuden hyvinkin innostavana ja suuntaavat rohkeasti kohti tuntematonta, kun taas toisille ennakoitavuus ja rutiinit ovat hyvän elämän elinehto.
Pahimmillaan epävarmuusallergia voi johtaa siihen, että jättää joitakin itselleen tärkeitä asioita tekemättä. Joskus on jopa helpompaa sietää huonoja uutisia kuin epävarmuutta siitä, miten asiat tulevat menemään. Silloin saatamme päätyä tekemään itsellemme huonoja ratkaisuja, vain päästäksemme epävarmuudesta eroon.
Tämä voi ilmetä esimerkiksi päätöksenä olla hakematta mieluisaa työtehtävää tai luovuttaa koetilanteessa palauttamalla tyhjän koepaperin. Näin voimme olla varmoja lopputuloksesta.
Psykologi ja kouluttajapsykoterapeutti Janna Meunier kertoo videolla, kuinka epävarmuusallergia voi ohjata elämäämme:
Tässä jutussa pääset testaamaan, kärsitkö epävarmuusallergiasta
Vastaa yhdeksään kysymykseen ja katso, onko toiminnassasi mahdollisesti kyse epävarmuuden välttelystä.
Mikäli vastasit moneen kysymykseen kyllä, saatat kärsiä epävarmuusallergiasta. Testissä ei ole pisterajoja, vaan se on enemmän pohdinnan väline.
Testi perustuu Janna Meunierin vastaavaan harjoitukseen teoksessa Mielen jumeista joustavuuteen – Kuinka tulla toimeen epävarmuuden kanssa.
Kysymykset on jaettu kolmeen eri ryhmään sen mukaan, millaista käytöstä toiminta kuvastaa. Voit katsoa, vastasitko jonkin ryhmän kysymyksiin useammin myönteisesti.
Lamaantuminen tai pyrkimykset vältellä epävarmuutta (1, 4, 7).
Aktiiviset yritykset vähentää epävarmuutta ja lisätä kontrollia (2, 5, 8).
Yritykset vähentää epävarmuutta ajattelemalla (3, 6, 9).
On tyypillistä, että epävarmuuden välttelyä ei tunnista – se kuitenkin kannattaisi
Meunier on huomannut, että harva meistä ylipäätään hahmottaa tai tietää, että on olemassa tällainen asia kuin vaikeus sietää epävarmuutta.
Ihmiset pitävät lähtökohtaisesti siitä, että asiat ovat varmoja. Haluamme, että asiat jatkuisivat tutulla tavalla eteenpäin, Meunier sanoo.
– Sitten on mahdollisuus, että näin ei tapahdukaan. Se on usein sellainen vaihtoehto, minkä me torjumme pois.
Meunier selventää, että ihmiset voivat tunnistaa, että monenlaiset asiat ahdistavat tai pelottavat. Ei uskalleta vaikkapa hakea töitä tai jännittää olla toisten ihmisten kanssa, mutta ei oikein päästä kiinni siihen, mikä näissä tilanteissa oikein tuntuu.
On siis jokin este, jolle ei ole nimeä.
– Me ihmiset pystymme selittämään asioita vain niillä sanoilla, mitä meillä on olemassa.
Kun kimppu epämääräisiä tunteita saa nimen, niiden kanssa toimimisesta tulee helpompaa.
Epävarmuuden välttelyn tunnistaminen jossakin tietyssä tilanteessa voi paljastaa, mikä meille on tärkeää tai mitä todellisuudessa haluamme.
– Mitä voimakkaampi epämiellyttävä tunne on, sitä tärkeämmästä asiasta on tyypillisesti kyse.
Meunier toteaa, että keho varoittaa, kun jotain hyvin tärkeää on vaakalaudalla. Ensisijaisesti keho reagoi siihen, jos turvallisuutemme on uhattuna, mutta sama mekanismi näkyy myös muussa merkityksellisessä.
Epävarmuudesta ei ole mahdollista päästä täysin eroon, eikä ole tarkoituskaan. Sitä voi kuitenkin opetella sietämään.
Yritys työntää epävarmuuden herättämiä tunteita pois on toimimaton taistelu, mikä vain pahentaa oloa. Tunteiden tunnistaminen sen sijaan auttaa ottamaan niihin etäisyyttä, jolloin niitä on helpompi tarkastella, Meunier sanoo.
Kun omat tunteet ja niiden ohjaaman toiminnan tunnistaa, on mahdollista harjoitella toimimaan toisin. Silloin voi pyrkiä tekemään itselle tärkeitä valintoja, vaikka ei ole varmuutta siitä, miten maailma makaa tulevaisuudessa.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
