Työnantajalle tulee kalliiksi, jos moni sen työntekijä jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Siksi houkutuksena voi olla palkata nuoria.
Linda Pelkonen,
Annika Martikainen
Työnantajat saattavat jättää iäkkäämpiä työnhakijoita palkkaamatta, koska pelkona on yritykselle koituvien maksujen nousu.
Taustalla on se, että mitä enemmän työntekijöitä jää työkyvyttömyyseläkkeelle, sitä enemmän se maksaa yritykselle. Iäkkäämmillä työntekijöillä katsotaan olevan suurempi riski jäädä työkyvyttömyyden takia eläkkeelle kuin nuorilla.
Suomessa on vuodesta 2006 lähtien ollut käytössä maksuluokkamalli. Se toimii niin, että mitä enemmän yrityksessä on työkyvyttömyyseläkkeelle jääviä työntekijöitä, sitä korkeammat ovat yrityksen työkyvyttömyyseläkemaksut.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on pyrkinyt vuosia muuttamaan järjestelmää. EK:n mukaan se nostaa yritysten kynnystä palkata työkykyongelmainen tai varttunut ihminen. EK näkee myös, että järjestelmä alentaa yritysten kynnystä irtisanoa varttuneempia työntekijöitä.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus onkin tehnyt joitain muutoksia järjestelmään. Hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan iäkkäämpien työllistämiseen liittyviä taloudellisia velvoitteita kevennetään.
Tammikuussa voimaan tulleen uudistuksen myötä yli 55-vuotias uusi työntekijä ei nosta työnantajamaksua, vaikka jäisi työkyvyttömyyseläkkeelle.
EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari on aiemmin vaatinut muutoksia maksuluokkamalliin ja pitää hallituksen tekemiä päätöksiä hyvänsuuntaisina.
– Näiden muutosten seurauksena yksittäisen työnantajan riski palkata varttunut työntekijä on pienentynyt, Rantahalvari toteaa.
Riski ei ole kuitenkaan täysin poistunut, koska edelleen järjestelmä rokottaa työnantajia, joiden työntekijät jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle.
Eläkeyhtiö Varman vakuutuspalveluista vastaava johtaja Pasi Mustonen kertoo, miksi tämä muun muassa EK:n kritisoima malli otettiin käyttöön vuonna 2006.
– Järjestelmän tarkoitus on, että työnantajalla olisi ikään kuin kannustin huolehtia työntekijöiden työkyvystä. Helpoinhan olisi sellainen malli, missä ei olisi mitään kannustinta, että työnantajilla olisi kiinteä maksu pelkästään, mutta se ei välttämättä sitten kannusta myöskään huolehtimaan työkyvystä, Mustonen pohtii.
Käytännössä kuitenkin järjestelmä saattaa kannustaa yrityksiä karttamaan työntekijöitä, joilla arvioidaan olevan kohonnut riski jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle.
Jo 45-vuotias liian vanha?
Entinen työministeri Jari Lindström tekee Työ- ja elinkeinoministeriölle selvitystä miten voidaan lisätä yli 55-vuotiaiden työllistymistä työvoimapolitiikan keinoilla. Lindström kertoo, että ikäsyrjintää on Suomessa.
– Kun ikä alkaa vitosella niin siitä alkaa tulla haasteita, jopa ongelmia. Jopa 45-vuotias on joidenkin mielestä liian vanha, Lindström kertoo.
Hänen mukaansa työntekijälle saatetaan ihan suoraankin ilmoittaa, että ”sinä olet liian vanha”. Työnantaja voi myös sanoa tai pohtia mielestään, että työporukassa halutaan pitää tietty ikärakenne ja vanhempi työntekijä ei siksi sovi työpaikkaan.
Insinööriliiton jäsenilleen teettämän kyselyn mukaan yli 50-vuotiaista työttömistä 86 prosenttia kertoo kohdanneensa ikäsyrjintää työnhaussa. Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo vaatii kovempia rangaistuksia ikäsyrjinnästä.
– Jos muutosneuvotteluissa aiotaan irtisanoa yli 55-vuotiaita suhteellisesti enemmän kuin muihin ikäryhmiin kuuluvia, on yrityksen annettava asiasta erillinen selvitys yhdenvertaisuusvaltuutetulle. Tämä olisi toimiva keino puuttua ikäsyrjinnän kulttuuriin, kun valtuutetulle tulisi selvitysten kautta mahdollisuus puuttua syrjintään, Salo kertoo Insinööriliiton tiedotteessa.
Lindströmin mielestä keinoja vanhempien työnhakijoiden työllistymiseen pitää hakea positiivisen kautta, esimerkiksi asenteiden muuttamiseen tähtäävillä kampanjoilla ja tiedottamisella.
– Yritän viimeiseen saakka välttää rakentamasta lisää sääntelyä tai pakkoja, hän toteaa.
Hän kertoo puhuneensa tutkijoiden, mutta myös lukuisten kansalaisten kanssa mahdollisista keinoista parantaa ikääntyvien työllisyyttä. Eräs hänen saamansa ehdotus on veroporkkana: työntekijän veroprosentti alenisi prosentin joka vuosi.
Myös anonyymistä rekrytoinnista raportoidaan hyviä tuloksia. Lindström pitää tärkeänä, että palkkauksessa vaikuttaisivat ihmisen taidot, eikä esimerkiksi etninen tausta, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen tai ikä.
– Meillä ei kansankuntana ole varaa siihen, että ruvetaan katsomaan viisikymppisiä tai neljäkymmentäviisivuotiaita vähän sillä silmällä, että alat olla liian vanha. Meillä ei ole vain varaa siihen, Lindström toteaa.
