Suomalaiset syövät harvemmin yhdessä. Jatkuva napostelu sekä virvoitus- ja energiajuomien kasvanut käyttö näkyvät nyt teinien suussa hampaiden kulumisena.
Suomalaisten muuttuneet elintavat näkyvät nuorten hammasterveydessä huolestuttavina merkkeinä.
Jopa lähes puolella 15–17-vuotiaista pojista oli runsaaseen virvoitusjuomien ja muiden happamien tuotteiden käyttöön liittyvää hampaiden erosiivista kulumista, kertoo uusi tutkimus.
Erosiivisella kulumisella tarkoitetaan prosessia, jossa hampaan pinta liukenee kemiallisesti happamien tuotteiden takia. Tulokset selviävät erikoishammaslääkäri Mirja Methuenin tuoreesta väitöstutkimuksesta.
Nuorten hammasongelmia selittää virvoitus- ja energiajuomien käytön yleistymisen lisäksi ruokailurytmin muutokset.
– Nykyinen elämäntyyli on sellainen, etteivät perheet välttämättä ruokaile yhdessä vaan pääateriat saatetaan korvata välipaloilla. Hampaat eivät kestä useita happohyökkäyksiä.
Nuoret kuluttavat lisäksi liikaa sokeria. Tutkimuksen mukaan sokerin osuus kokonaisenergian saannista ylitti suosituksen 57 prosentilla nuorista.
– Sokerin käyttö oli yllättävän yleistä. Se ja virvoitusjuomat ovat niin eroosion kuin karieksenkin kannalta merkittäviä uhkia.
Vaikka vain joka neljännellä nuorista oli korjaavan hammashoidon tarvetta, alkavia kariesvaurioita löytyi keskimäärin 16,6 kappaletta nuorta kohden.
Methuenin mukaan tulokset ovat huolestuttavia.
– Nuorten sokerinkulutuksen määrä on hälyttävä tulos terveydenhuollon ammattilaisille, samoin kuin nuorten alkavan karieksen ja eroosion määrä.
Terveysneuvontaa saaneilla nuorilla oli vähemmän kariesta. Methuen nostaakin esiin sen, kuinka sokerin kulutuksesta on tärkeää antaa edelleen antaa nuorille tietoa. Tärkeää on myös hampaiden oikeaoppinen kotihoito.
– Hampaiden harjaus kahdesti päivässä, turhat sokerit ja limsat pois, hedelmiä ja marjoja kohtuudella sekä terveellinen kokonaisruokavalio, Methuen listaa keinoja ennaltaehkäistä hammasvaivoja.
Erikoishammaslääkäri Mirja Methuenin väitöskirja tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 13. joulukuuta. Vastaväittäjänä toimii professori Arzu Tezvergil-Mutluay Turun yliopistosta ja kustoksena professori Liisa Suominen Itä-Suomen yliopistosta.
