Hiljainen thaikielinen puhe kuuluu tasaisena muminana oikeussalin edestä. Thaikielen oikeustulkki Erkki Lahtinen simultaanitulkkaa syyttäjän puheenvuoroa thaimaalaiselle asiakkaalleen.
Meneillään on thaimaalaisia marjanpoimijoita koskevan ihmiskauppaoikeudenkäynnin 10. käsittelyviikko Lapin käräjäoikeudessa Rovaniemellä, eikä loppua näy.
Liki 800 kilometrin päässä Pirkanmaan Sastamalassa asuva Lahtinen, 65, on ollut ja tulee olemaan paikalla joka ikinen käsittelypäivä. Ilman häntä ja muita oikeustulkkeja ei oikeudenkäynnistä tulisi käytännössä mitään.
– Tai ainakaan ihmisten oikeusturva ei toteudu, jos tulkki ei ole paikalla, Lahtinen naurahtaa.
Videolta voit kuunnella, miltä thaikieli kuulostaa.
Vain kuusi kollegaa koko Suomessa
Oikeustulkkauksen tarve on lisääntynyt Suomessa jatkuvasti. Lahtisen kaltaisia thaikielen rekisteröityjä oikeustulkkeja on Suomessa silti yhteensä vain seitsemän.
Neljä heistä on mukana meneillään olevassa oikeusprosessissa Lapin käräjäoikeudessa, Lahtinen läsnä Rovaniemellä ja muut etänä muualta Suomesta. Tulkattavia thaimaalaisia asianomistajia on yhden thaimaalaisen vastaajan lisäksi mukana yhteensä 62. Keväällä alkavassa toisessa, marjayhtiö Polaricaa koskevassa oikeudenkäynnissä thaimaalaisia asianomistajia on tällä hetkellä 77.
Suurin osa kyseisten oikeusjuttujen asianomistajista on kotoisin Thaimaan köyhästä koillisosasta ja puhuu hyvin vain omaa äidinkieltään thaita – jos sitäkään. Iso osa koillisthaimaalaisista puhuu isan murretta, joka eroaa paljon virallisesta thaikielestä ja joka on itse asiassa pohjimmiltaan laon kielen murre.
Se asettaa omat ongelmansa myös kuulemisille. Pelkällä kirjakielellä oikeustulkki ei pärjää.
– Tulkki ei voi edellyttää, että henkilön kielitaito olisi kovin hyvä edes hänen omalla kielellään. Kielitaito voi olla sellaisella kansankielen tasolla, jolla pärjää siellä omassa yhteisössä ja elämässä, Lahtinen sanoo.
Maan virallista kieltä heikosti osaavan henkilön oikeudenkäynti jo kotimaassa Thaimaassa voisi olla hankala, saati Suomessa.
– Se kieli, jota viranomaisten kanssa ja oikeudenkäynneissä käytetään, on aivan erilaista, kuin mihin nämä ihmiset ovat kenties tottuneet. Tulkin pitää ymmärtää tämä ja välittää viesti sillä tavalla, että se ymmärretään kansankielellä, Lahtinen sanoo.
Oikeustulkin tärkeimpiä ominaisuuksia on Lahtisen mukaan pysyä puolueettomana. Se on myös osa oikeustulkin ammattietiikkaa.
– Pitää pitää vain pää kylmänä, vaikka oikeasti olisikin aika herkkä kaveri. Kyllä minäkin joskus itkeä tirautan ja tekisi mieli sanoa, että miten asiat omasta mielestäni ovat, mutta töissä pitää pysyä asiassa.
Vuosien työkokemus Bangkokin slummeista
Lahtiselle thaimaalaisten kansankieli on onneksi tuttua.
Ensimmäistä kertaa hän lähti Thaimaahan 1990-luvun alussa. Siellä Lahtinen työskenteli 10 vuotta lähetys- ja kehitysyhteistyössä Bangkokin slummialueilla. Sen jälkeen työura vei Rikosseuraamuslaitokselle päihdetyön erityisohjaajaksi ja seksuaalirikoksista tuomittujen vankien hoito-osaston ohjaajaksi. Thaikielen tulkkausta Lahtinen teki sivutoimisesti.
Päätoimiseksi tulkiksi hän ryhtyi vasta kuusikymppisenä, juuri eläkeiän kynnyksellä.
– En ehkä jossain vaiheessa työuraa olisi ajatellut, että nyt olen siellä missä olen, Lahtinen hymähtää.
Thaipoimijoiden ihmiskauppajutussa Lahtinen on ollut mukana jo poliisin esitutkinnasta lähtien kääntämässä tutkinnassa ja oikeudessa käytettäviä kirjallisia materiaaleja ja tulkkaamassa erilaisia kuulusteluja ja keskusteluja esimerkiksi Thaimaan viranomaisten kanssa.
Niistä Lahtinen ei tosin saa puhua, ei tässä, eikä oikeudessa.
– Usein tulkki on perillä asioista todella hyvin. Kun on keskiössä koko ajan ja koko ajan välittää sitä sanomaa, totta kai tietää paljon.
Ja se on oikeastaan myös edellytys sille, että työt sujuvat.
– Jos tulkki ei ole perillä asiakokonaisuudesta ja siitä missä ollaan menossa, se voi vaikeuttaa tulkkausta hyvin paljon.
Yksikin pieni sana voi muuttaa koko asian tai teon merkityksen ja vaikka koko oikeudenkäynnin suunnan.
– Sellainenkin tapaus on tullut vastaan, joissa on kummasteltu, miksi henkilö on puhunut omasta teostaan aivan toisella tapaa esitutkinnassa kuin oikeudessa. Mutta sitten selvisi, että esitutkinnassa yksi ainoa sana oli käännetty väärällä tavalla. Se vaikutti koko tapaukseen.
Ihmiset pelkäävät poliisia ja muita viranomaisia
Yksi iso ongelma kohtaamisissa on ollut varsinkin köyhemmän thaimaalaisen kansanosan epäluottamus ylipäänsä viranomaisiin.
– Thaimaa on aika autoritäärinen, hierarkkinen yhteiskunta. Kun ihminen on heikossa asemassa, se tarkoittaa, että hän on todella heikoilla. Ja he, joilla on valtaa, käyttävät sitä usein ja joskus sitä valtaa käytetään myös väärin.
Thaimaassa poliisien ja muun virkakunnan lahjominen on myös suhteellisen yleistä.
– Voi sanoa, että usein heikommassa asemassa olevat ihmiset pelkäävät poliisia tai ketä tahansa viranomaista aivan kauheasti. Kun he joutuvat sitten viranomaisen kanssa tekemisiin ulkomaalaisena, he voivat olla todella pelokkaita.
Tulkin tehtävä on omalta osaltana luoda rauhaa ja turvallisuudentunnetta tilanteisiin. Liian tuttavalliseksi ei voi silti ryhtyä.
Puolueettomuus on myös asia, josta Lahtisen pitää muistuttaa asiakkaitaan.
– Kun thaimaalaiset pääsevät tulkin kanssa puhumaan, niin toki he kokevat usein että tässä on nyt mahdollisuus tulla kuulluksi ja ihminen, joka mahdollisesti ymmärtää. Mutta tulkki on aina tulkin roolissa, se pitää tehdä selväksi.