keskiviikko, 18 joulukuun

Joulukuun alussa valmistunut sisäisen tarkastuksen raportti kertoo, mikä kaikki BioSairilan historiassa on mennyt pieleen.

BioSairilan biokaasujalostamoa rakennettiin vuonna 2020. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Mikkelin kaupungin konserniyhtiöt ovat saaneet luvan valmistella BioSairila Oy:n myyntiä. Kaupungin konserni- ja elinvoimajaosto kuitenkin vaatii, että mahdolliset kaupat tuodaan sen hyväksyttäviksi ennen niiden toteuttamista.

BioSairilan omistavat jäteyhtiö Metsäsairila (61 prosenttia) ja sähköyhtiö ESE-Energia (39 prosenttia). Molemmat ovat Mikkelin kaupungin konserniyhtiöitä.

Viime keväänä kaupunki myi vähemmistöosuuden ESE-Energiasta pääomasijoittaja Aberdeenin hallinnoimalle yhtiölle.

Nyt sähköyhtiö haluaa irti BioSairilan osakkeista. BioSairila valmistaa biokaasua Sairilassa sijaitsevalla jalostamolla. Lisäksi se omistaa Haukivuorella sijaitsevan Biohauen biojalostamon ja biokaasun tankkausasemia.

Tavoitteena on, että Sairilan biojalostamo ja kompostointilaitos siirtyvät Metsäsairilalle. Biohauen jalostamo taas myytäisiin ulkopuoliselle taholle, tai sekin siirtyisi Metsäsairilalle purkamista varten.

Tankkausasemat aiotaa myydä ulkopuoliselle taholle.

Sisäisessä tarkastuksessa kylmää kyytiä

Syksyllä Mikkelin kaupunki teetti sisäisen tarkastuksen BioSairilan taloudellisesta tilanteesta.

Vuonna 2015 perustettu yhtiö on aiheuttanut kaupungille miljoonatappiot.

Yksi syy tähän on se, että biokaasulaitoksen rakennuttajaksi valittiin BioGTS, joka hakeutui konkurssiin vuonna 2018. Osa biokaasulaitoksesta jouduttiin rakentamaan uudelleen.

Lokakuussa Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi BioGTS:n toimitusjohtajan korvaamaan Biosairilalle 315 000 euroa.

Biojalostamon kokonaiskustannukset olivat 20 miljoonaa euroa, josta tukien osuus oli noin neljä miljoonaa.

Kun kaupunginvaltuusto teki päätöksen biokaasulaitoksen rakentamisesta vuonna 2015, hinnaksi arvioitiin viisi miljoonaa euroa. Tarkastuskertomuksen mukaan hinta-arvio oli liian alhainen.

KPMG:n laatimassa sisäisen tarkastuksen raportissa todetaan muun muassa seuraavaa:

  • BioSairilan perustamisen yhteydessä ei dokumentoitu, miten juuri BioGTS valittiin jalostamon toteuttajaksi.
  • BioSairilan perustamisasiakirjoja ei milloinkaan hyväksytty kaupunginhallituksessa.
  • Vuosina 2017–2020 Metsäsairila ja ESE myönsivät BioSairilalle lainaa ja pääoman korotuksia yhteensä yhdeksän miljoonaa euroa, mutta päätöksiin ei kysytty kaupungin kantaa.
  • Kaupungin kantaa ei kysytty myöskään silloin, kun tappiollinen Biohauki siirtyi kokonaan ESE:n omistukseen vuonna 2022. Biohauen perustivat ESE (54 prosenttia) ja 14 maatalouden toimijaa (46 prosenttia) vuonna 2013.

Raportin johtopäätöksissä todetaan, että myös kaupungin tytäryhtiöiden hallinnoimien tytäryhtiöiden täytyy pyytää konserni- ja elinvoimajaoston ennakkokantaa konserniohjeen vaatimissa asioissa.

Jaa.
Exit mobile version