Suuri osa Kelan perustoimeentulotuen ratkaisijoista kokee, että heillä on liian vähän aikaa työn tekemiseen kunnolla.
Kokemus ajanpuutteesta ilmenee kelalaisten työhyvinvointia käsittelevästä sisäisestä kyselystä, joka julkaistiin viime syksynä. Kyselyyn vastasi 948 perustoimeentulotuen palveluyksikön työntekijää.
Asialla on yhteiskunnallista merkitystä, sillä toimeentulotuki on suomalaisen perusturvan viimeinen pysäkki. Toimeentulotukea voi saada vasta siinä vaiheessa, kun säästöt, tulot tai tuet eivät riitä kattamaan elämiseen välttämättömiä menoja, kuten ruokaa ja asumista.
Lisäksi neljä viidestä perustoimeentulotuen palveluyksikön työntekijästä koki, että omaksuttavaa tietoa on liian paljon. Perustoimeentulotuen yksikössä on noin 1150 työntekijää.
Toimeentulotuen ratkaisijoiden tulokset huonontuivat viime vuonna, ja ne olivat kehnommat kuin kelalaisten keskimäärin.
Yle kertoi viime vuonna, että toimeentulotuen ratkaisuista tuli viime vuonna tavallista enemmän kanteluja eduskunnan oikeusasiamiehelle. Yle kertoi myös, että työntekijät ovat huolissaan virheiden vaikutuksista toimeentulotukea tarvitseviin ihmisiin.
Työntekijöille esiteltiin heitä ihmetyttänyt toimintamalli
Samoihin aikoihin, kun hyvinvointikyselyt kertoivat tiukasta tahdista, osalle työntekijöistä esiteltiin ”toimintamalli suoriutumisen parantamiseen”. Kaavion päätepysäkki on ”työsuhteen mahdolliset päättämistoimet”, jos työn tulokset eivät parane tukitoimilla.
Suoriutumisen parantamiseen tähtääviä toimintamalleja on käytössä useilla työpaikoilla, mutta niitä hyödynnetään tyypillisesti esihenkilöiden apuna tilanteissa, joissa työntekijä suoriutuu heikosti. Niitä ei esitellä laajasti työntekijöille.
Toimintamalli on ihmetyttänyt Kelan työntekijöitä laajalti, vaikka sitä ei ole esitelty kaikille. Siitä keskusteltiin syksyllä Kelan sisäisellä keskustelupalstalla yli 80 viestin verran. Yle on nähnyt otteita keskustelusta.
Kaikki Kelan työntekijät pääsevät näkemään keskustelun.
Ylen haastattelema työntekijä kertoo huolestuneensa kuullessaan toimintamallista. Hän uskoo paineiden vaikuttavan työn laatuun.
– On vain pakko tehdä nopeasti päätöksiä, ettei ole oma toimeentulo kohta vaarassa, työntekijä kuvaa.
Hänen mukaansa käytännössä päätösten nopeasti tekeminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei asiakkaille esimerkiksi soiteta mielellään, koska soittamiseen menee enemmän aikaa kuin viestillä lisäselvityspyynnön lähettämiseen.
– Tällä saadaan uusi asiakas käsittelyyn ja oma työpaikka hetken pidempään turvattuna, työntekijä sanoo.
Yle ei kerro työntekijän nimeä, koska se voisi vaikeuttaa hänen asemaansa työpaikalla. Yle on varmistanut työntekijän työsuhteen Kelaan. Työntekijän henkilöllisyys on toimituksen tiedossa.
Myös Ylen viime syksynä haastattelemat kelalaiset kertoivat tiukoista tulostavoitteista.
Palvelujohtaja: Toimintamallin esitteleminen oli virhe
Kelan palvelujohtaja Sari Hänninen kertoo, että kaaviota ei ole tarkoitettu työntekijöille esiteltäväksi Kelassakaan. Hänen mukaansa kyseessä on yksittäinen tapaus, jossa esihenkilö on tehnyt virheen.
– Ei ole missään tapauksessa hyväksyttävää, että meillä jollain tavalla peloteltaisiin tuollaisilla asioilla. Puhutaan niin vakavista asioista, kun katsotaan tuommoista kaaviota.
– Se on ollut virhe. Olen henkilökohtaisesti käynyt asian läpi. Tämmöisiä ei enää tehdä, Hänninen sanoo.
Hännisen mukaan ketään Kelan työntekijää ei ole irtisanottu yksinomaan alisuoriutumisen vuoksi.
Kelan palvelujohtaja Sari Hänninen kommentoi suoriutumisen parantamisen kaaviota:
Sisäinen valvonta
Yksi osa työntekijän suoriutumisen parantamista on Kelan kaavion mukaan tarkastelujakso, jonka aikana työntekijän tavoitteiden toteutumista seurataan aktiivisesti.
Yle sai kaksi toisistaan riippumatonta vinkkiä työntekijöiden aktiivisuuden yksityiskohtaisesta seurannasta Kelalla.
Kysyimme asiasta Kelalta.
Palvelujohtaja Hännisen mukaan Kela on tehnyt työajan käyttöä koskevan pistokokeen kokonaiselle vakuutuspiirille vuonna 2023, mutta hänen mukaansa tämä ei ole yleistä tai säännöllistä. Viime vuonna työajan käyttöä koskevia pistokokeita ei Hännisen mukaan tehty kokonaiselle yksikölle.
Jatkuvaa reaaliaikaista työajan valvontaa Kelalla ei ole.
– Emme ole mikään poliisiorganisaatio.
Hänninen kertoo, että esihenkilö voi tarvittaessa selvittää yksittäisen työntekijän työajan käyttöä jälkikäteen lokitiedoista, jos työn tulosten perusteella näyttää siltä, että työaikaa on käytetty muuhun kuin työn tekemiseen.
– Hälytyskellojen pitää soida vahvasti, että lähdemme tarkemmin asioita tutkimaan, Hänninen kertoo.
Raportti näyttää yli puoli tuntia pitkät tauot. Jos raportti otetaan, se käydään työntekijän kanssa läpi.
Hännisen mukaan ennen lokitietojen läpikäyntiä työntekijän kanssa on keskusteltu siitä, onko hänellä esimerkiksi työkykyyn tai osaamiseen liittyviä vaikeuksia, jotka voisivat selittää alisuoriutumista.
Kela leikkausten kohteena
Kela on keskellä suuria leikkauksia osana julkisen hallinnon säästökuuria. Hännisen mukaan leikkaukset ovat yksi syy työntekijöiden kokeman kuormituksen taustalla.
Kelan pitää säästää 45 miljoonaa euroa vuosina 2025–2027. Käytännössä toimitiloja lakkautetaan ja työntekijöitä vähennetään.
Samaan aikaan Kelan työmäärä on kasvanut. Esimerkiksi asumistuen ja työttömyystukien muutokset ovat lisänneet toimeentulotuen tarvitsevien määrää.
Palvelujohtaja Hänninen kertoo suhtautuvansa työhyvinvointikyselyn tuloksiin vakavasti. Hän huomauttaa silti, että samassa kyselyssä toimeentulotuen käsittelijät antavat erinomaiset arviot lähiesihenkilötyölle.
Kela on Hännisen mukaan keskittynyt esihenkilötyön parantamiseen ja täydennyskouluttanut 300 muiden etuuksien osaajaa käsittelemään tarvittaessa myös toimeentulotuen hakemuksia.
– Tekijämäärää lisättiin loppuvuonna. Toivon mukaan seuraavissa kyselyissä se näkyy myös ihmisten vastauksissa, Hänninen sanoo.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella
Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.