Väistyvän kaupunginjohtajan Jukka Mäkelän esityksessä lainaan pakottavat suuret investoinnit.
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä julkisti tänään torstaina Espoon ensi vuoden talousarvioehdotuksen sekä investointisuunnitelman tuleville vuosille.
Torstaisessa valtuustoseminaarissa painotettiin talousarvion teossa olleen useita epävarmuustekijöitä. Näitä ovat esimerkiksi valtionosuusuudistus, työ- ja elinkeinopalveluiden siirtyminen valtiolta kunnille ensi vuoden alusta sekä yleinen kansainvälinen taloustilanne.
Espoon kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta 4. joulukuuta.
Mittavia investointeja
Espoon asukasluku jatkaa kasvuaan ja tämän seurauksena etenkin varhaiskasvatuksen ja koulutuksen saralla on tehtävä investointeja. Ensi vuonna kaupungin investoinnit ovat yhteensä 354 miljoonaa euroa. Se on 41 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvana vuonna.
Koko Espoo-konserni investoi vuonna 2025 noin 533 miljoonalla eurolla. Kasvua tähän vuoteen on noin 40 miljoonaa euroa.
Merkittävä investointimenoerä kaupungille ovat uudet ja peruskorjattavat päiväkodit ja koulut. Näihin käytetään ensi vuonna vajaat 27 miljoonaa euroa. Toimitilojen tavoitteena on, että sisäilmakohteita ja hätäväistöjä ei syntyisi lainkaan.
Espoonlahden terveysaseman peruskorjaukseen ehdotetaan ensi vuodelle 2,7:ää miljoonaa euroa. Terveysaseman kokonaiskustannusarvio on noin 15 miljoonaa euroa.
Monia huolettanutta uimahallitilannetta on tarkoitus parantaa. Tapiolan uimahallin peruskorjaukseen ja laajennukseen on varattu ensi vuodelle 15 miljoonaa euroa (Tapiolan uimahallin kokonaiskustannusarvio on 44 miljoonaa euroa) ja Espoonlahden uimahallin suunnitteluun 500 000 euroa (kokonaiskustannusarvio 35 miljoonaa euroa).
Liikuntatiloista merkittävä on myös Tapiolan stadion, johon ensi vuodeksi korvamerkittäisiin 4,4 miljoonaa euroa (kokonaiskustannusarvio noin 73 miljoonaa euroa).
Kulttuuripuolella rahoitusta esitetään Espoon kulttuurikeskuksen teatterin uudisrakennukselle puoltatoista miljoonaa euroa (kokonaiskustannus noin 65 miljoonaa euroa).
Uusi kaupungintalo eli Espoolaistentalo saisi suunnittelurahaa ensi vuodelle kolme miljoonaa euroa.
Infrastruktuurin kehittämiseen varataan yhteensä 158 miljoonaa euroa. Tällä maksetaan muun muassa kaupunkirataa, metroreitin ympäristön rakentamista ja aluekeskusten kehittämistä.
Länsiradan rahoitusosuudesta päätetään valtuustossa erikseen.
Lainaa on tauon jälkeen otettava
Kuluva vuosi oli Espoolle taloudellisesti vaikea. Tilikauden tulos on näillä näkymin viime vuosiin verrattuna ennätysalhainen, noin 30 miljoonaa euroa. Se on noin 49 miljoonaa euroa vähemmän kuin arvioitiin.
Ensi vuoden tulokseksi talousarviossa on laskettu nyt noin 64 miljoonaa euroa.
Pari viime vuotta Espoo on saanut maksettua lainojaan pois. Nyt suunta kääntyy. Etenkin mittavien investointien kattamiseksi kaupunki ottaa lisää lainaa 40 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja 34 miljoonaa euroa lisää vuonna 2026.
Asukasta kohden koko Espoo-konsernin lainakanta on yksi maan suurimpia, tänä vuonna arviolta 12 083 euroa per asukas. Vaikka kaupunki ottaa lisää lainaa, asukasluvun kasvu pitää huolen siitä, että asukasta kohden konsernilainan määrä laskee ollen ensi vuonna arviolta 11 984 euroa per asukas.
Viimeinen esitys
Tänään julkaistu talousarvioesitys jää Mäkelän viimeiseksi. Hän jää eläkkeelle ensi vuoden alussa.
– Kyllä tätä hieman haikein mielin tein.
Vielä on kuitenkin yksi talousarvio lyötävä lukkoon. Ensi keväänä käytävät kunnallisvaalit näkyvät Mäkelän mukaan budjettikäsittelyssä.
– Puhetta tulee piisaamaan, kuten tietysti pitääkin. Kaupunginjohtajan näkökulmasta perinteisesti osa on murheissaan siitä, että käytetään liikaa rahaa, ja osa siitä, että käytetään sitä liian vähän.
Mäkelän seuraajaksi, Espoon uudeksi kaupunginjohtajaksi valittiin aiemmin lokakuussa nykyinen ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.). Hän aloittaa kaupunginjohtajana helmikuussa.
Näin Mykkänen kuvaili tuoreeltaan tunnelmiaan tultuaan valituksi Espoon kaupunginjohtajaksi 21.10.2024:
