Kuopiolainen Saaga Lamusuo sai kunnian suunnitella Essi Soljelle Linnaan mekon, joka tuo esiin tämän puolison työtä. Lamusuo yhdisti pukuun myös itselleen tärkeän ekologisuuden.
Marjo Alste,
Petri Julkunen
Kun siilinjärveläisen Essi Soljen puoliso Eino Solje sai kutsun Linnan juhliin, ei kolmannen lapsensa vastikään saaneen äidin kaapista löytynyt sopivaa pukua. Perheen kuopus syntyi vain kolme viikkoa ennen kutsua, ja Solje tiesi, että itsenäisyyspäivänä keho olisi erilainen kuin kutsun kilahtaessa postilaatikkoon.
Lisäksi hän halusi tuoda esiin tärkeänä pitämäänsä paikallista muotoilua.
Ei aikaakaan, kun vaatesuunnittelija Saaga Lamusuo löysi sähköpostista pyynnön suunnitella mekko Linnan juhliin.
– Ihan sydämessä tuntui, vau miten hieno tilaisuus, hän kuvailee tunnetta.
Koska kutsu Linnaan tulee vain kuukauden varoitusajalla, alkoi mekon suunnittelu vauhdilla. Lamusuo tunnustaa, että aluksi lyhyt työaika hirvitti.
– Heti ensimmäisen tapaamisemme jälkeen tuli kuitenkin selkeä olo.
Projektin alussa vaatesuunnittelija tutustuu asiakkaaseen ja kuuntelee tämän toiveet. Lamusuon mukaan on tärkeää ymmärtää, millaisessa asussa asiakas olisi mahdollisimman onnellinen.
– Toivoin mekolta klassista eleganssia, toogamaista epäsymmetriaa ja veistoksellisuutta. Lisäksi mekon tuli olla muunneltavissa myös muihin tilaisuuksiin, Solje luettelee.
Testeillä koeteltiin nappien kestävyyttä
Lamusuo perusti ekologisen vaatealan yrityksen Kuopioon vuosi sitten, ja on suunnitellut iltapukuja jo ennen Soljen tilausta. Linnan juhliin matkannut puku on kuitenkin Lamusuon toistaiseksi suurin vastaava työ.
Myös itsenäisyyspäivän juhlamekossa on Lamusuolle tuttuun tapaan huomioitu ekologisuus, joskin aikapaineen vuoksi kankaiden ekologisuudesta on hiukan tingitty.
– Puku on tehty paikallisesti Kuopiossa. Pukua voi käyttää myös myöhemmin, sitä ei ole tehty kerran elämässä käytettäväksi, Lamusuo selventää.
Ekologisuus myös ohjaa nuoren suunnittelijan työtä.
– Pyrin siihen, että mahdollisimman moni osa mekosta on ekologinen ja vaate on kestävästi tehty niin, että se työllistää paikallisia.
Suunnittelussa on huomioitu myös mekon käytettävyys. Puvussa esimerkiksi on takana suuri rusetti, jonka koolla voi säädellä laahuksen pituutta.
Myös riskitilanteisiin on varauduttu.
– Olemme testanneet, pysyvätkö napit ja nepparit kiinni, jos joku astuu laahukselle, Lamusuo nauraa.
Puolison työ huomioitu puvussa
Valmiista puvusta löytyy viittaus Soljen puolison työhön Itä-Suomen yliopiston aivotutkimusyksikön johtajana. Solje piti viittausta tärkeänä, tulihan kutsu Linnaan puolison ansiosta.
– Puolisoni työhön liittyen halusimme pukuun abstraktin viittauksen aivoihin. Syntyi ajatus aivopoimumaisesta laskoksesta, joka on puvun muotoilussa erityisesti mieleeni.
Solje toivoo puvulle myös näkyvyyttä, niin tyytyväinen hän on Lamusuon työhön.
– Näkisin puvun mielelläni juhlien jälkeisessä kuvakavalkadissa.
Lamusuo kertoo herkistyneensä jo puvun tekoprosessin aikana.
– Kun katson itsenäisyyspäivänä televisiota ja näen suunnittelemani asun Linnassa, tulee varmasti tippa linssiin, Lamusuo arvelee.
