Pienten lukioiden on ikäluokkien pienentyessä etsittävä kuntarajat ylittäviä ratkaisuja, jotta opetusryhmät täyttyvät.
Pohjois-Savossa Nilsiässä ja Juankoskella on otettu tänä syksynä käyttöön uudenlainen opetustila.
Molemmissa lukioissa on nyt luokkahuone, josta on kamera- ja ääniyhteys toiseen lukioon. Tekniikan ansiosta yksi opettaja pystyy opettamaan kahdessa luokassa yhtä aikaa. Tavoitteena on turvata monipuolinen kurssitarjotin myös pienten lukioiden opiskelijoille.
Esimerkiksi abiturienttien yhteiskuntaopin kurssi saatiin toteutumaan, kun siihen osallistui kolme opiskelijaa Nilsiästä ja neljä Juankoskelta.
Opiskelijat ovat ottaneet uudet opetustilat vastaan myönteisesti. Opetus on yhdistelmä etäopiskelua ja fyysistä läsnäoloa. Kahdessa luokkatilassa kukaan ei istu yksin.
– Keskustelu on paljon luontevampaa, kun mikkiä ei tarvitse avata vuorotellen, kertoo abiturientti Miia Niskanen Juankosken lukiosta.
Myös Nilsiän lukion abiturientti Viivi Iivarinen pitää luokkatilojen vuorovaikutusta hyvänä.
– Tavallinen etäopiskelu on ehkä vähän yksinäisempää. Tämä on lisännyt yhteisöllisyyden tuntua, hän sanoo.
Opettajan näkökulmasta samanaikaisesti annettu lähi- ja etäopetus vaatii erilaista työotetta ja uuden tekniikan opettelua.
– Opetus vaatii enemmän selkeää rakennetta, suunnittelua, ja suunnitelmassa pitäytymistä, kertoo opettaja Anne Pitkänen.
Opettajat kokevat uuden opetustavan kuormittavaksi
Opettajia edustava Opetusalan Ammattijärjestö OAJ teki viime keväänä lukio-opettajille jäsenkyselyn. Siihen vastasi 766 opettajaa eri puolilta Suomea.
Erityisasiantuntija Tuomo Laakso kertoo, että kolme neljästä kyselyyn vastanneesta opettajasta kokee hybridiopetuksen ongelmalliseksi. 89 prosentin mielestä opetus pitäisi antaa lähtökohtaisesti vain lähiopetuksena.
– Opettajien vahva viesti on, että etäopetus ja lähiopetus edellyttävät erilaista pedagogiikkaa, jolloin niiden antaminen samanaikaisesti on kuormittavaa.
Kahden erilaisen opetustavan yhdistämisen lisäksi opettajat ovat huolissaan vastuukysymyksistä. Kuka esimerkiksi vastaa käytännössä tilan turvallisuudesta, jos toisella paikkakunnalla tapahtuu vaaratilanne? Toisaalta opettajat tunnistavat, että opiskelijoille tekee hyvää harjoitella erilaisia opiskelutapoja jatko-opintoja ajatellen.
Laakso ymmärtää, että Pohjois-Savossa pienissä lukioissa kokemukset ovat voineet olla hyvät. Syynä ovat poikkeuksellisen pienet ryhmäkoot.
– On selvää, että opettajat eivät pysty liikkumaan satojen kilometrien alueella, eikä sitä voi edellyttää opiskelijoiltakaan. Silloin on turvauduttava etävälitteisiin menetelmiin.
Hybridiopetusta tarjotaan myös jatko-opinnoissa
Itä-Suomen yliopisto ryhtyi kehittämään hybridiopetusta koronavuosien jälkeen. Syntyi kaksi koetilaa, toinen Joensuun ja toinen Kuopion kampukselle.
Korona-aika osoitti sen, että etäyhteyksiä tarvitaan todella paljon, kertoo jatkuvan oppimisen asiantuntija Sanna Soppela.
– Mutta sitten ihmiset ryhtyivät kaipaamaan kasvokkaista vuorovaikutusta, joten kaksi asiaa piti jotenkin pystyä yhdistämään.
Itä-Suomen yliopisto järjestää samanaikaisesti annettua lähi- ja etäopetusta muun muassa tutkinto-opetuksen graduseminaareissa.
Yliopistolla on erilaisia teknisiä ratkaisuja etäopiskeluun. Kahden hybridikoetilan lisäksi opetuksessa on mahdollista käyttää kevyempiä etälaitteita.
Soppela muistuttaa, ettei etäopetus ole paras mahdollisuus, jos vaaditaan aitoa läsnäoloa. Vuorovaikutus kärsii sitä herkemmin, mitä suurempi ryhmä on.
– Pitää aina pedagogisesti arvioida, mitä pystytään toteuttamaan hybridisti ja mitä ei.
