Etelä-Karjalan hyvinvointialue pitää valtion linjaamia säästöjä liian kovina suhteessa lakisääteisten palveluiden hoitamiseen.
Poru sote-säästöjen ympärillä kovenee entisestään. Etelä-Karjalan hyvinvointialue harkitsee kantelun tekemistä oikeuskanslerille sote-säästöjen tekemisestä.
Kantelun syynä on ristiriita lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja alijäämien kattamisesta.
– Kyllä tämä pitää paikkaansa. Olemme valmistelemassa arviota perusteista tehdä kantelu oikeuskanslerille lainsäädännön ristiriidasta. Tässä aikataulussa ei voi yhtä aikaa järjestää palveluita ja kattaa alijäämiä, Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtaja Sally Leskinen sanoo.
Hyvinvointialue harkitsee kantelun tekemistä myös oikeusasiamiehelle, sillä tämä valvoo perusoikeuksien toteutumista Suomessa. Leskinen on keskustellut asiasta myös muiden hyvinvointialueiden johtajien kanssa ja osa heistä on osoittanut varovaista kiinnostusta selvitystyötä kohtaan.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on sitoutunut kovaan säästötavoitteeseen, jonka jo edellinen hallitus kirjasi lakiin. Hyvinvointialueiden talous pitäisi olla tasapainossa vuoteen 2026 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että niiden pitää kattaa vuosien 2023 ja 2024 alijäämät vuoteen 2026 mennessä. Tämän lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu noin miljardin euron sopeutustavoite hyvinvointialueille.
Moni hyvinvointialue on pitänyt säästötavoitetta epärealistisena. Leskinen pelkää, että mikäli tavoitteesta pidetään kiinni, lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut jäävät hyvinvointialueen ihmisiltä saamatta.
Leskisen mukaan päättäjät haluavat Etelä-Karjalassa varmistua siitä, että he noudattavat päätöksillään lakia.
– Meillä aluehallituksen ja aluevaltuuston päättäjät ovat kertoneet, että tämä tilanne on heille äärimmäisen haastava paikka. Kenenkään ei pitäisi joutua näissä tehtävissä sellaiseen tilanteeseen, jossa lakia ei voi noudattaa.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluehallitus linjaa kantelusta todennäköisesti joulukuussa, koska silloin aluevaltuusto päättää seuraavien vuosien talousarviosta ja -suunnitelmasta.
Säästöjen isot vaikutukset
Etelä-Karjalan hyvinvointialue ei ole alueista kaikkein vaikeimmassa tilanteessa. Ei ainakaan, mikäli mittariksi otetaan hallituksen laatima lista hyvinvointialueista, joiden taloudenpitoa se alkaa ohjata entistä tarkemmin. Listalle joutuminen saattaa tarkoittaa arviointimenettelyyn joutumista.
Etelä-Karjala ei ole tällä listalla ja Leskinen kuvaa alueen tilannetta nyt hyväksi. Tilanne voi hänen mukaansa muuttua, mikäli hallituksen kaavailemat 128 miljoonan säästöt tehdään vuoteen 2026 mennessä.
– Jos sopeutuksia lähdetään kokonaisuudessaan toteuttamaan, niin seuraavan kahden vuoden aikana se tarkoittaisi käytännössä esimerkiksi sitä, että lähes 300 ikäihmistä pitäisi hyvinvointialueen ympärivuorokautisen asumisen palveluista ja lähes 300 myös ostopalveluista vähentää.
Tämän lisäksi Leskisen mukaan pitäisi vähentää puolet erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastojen henkilöstöstä. Kovat leikkaukset osuisivat myös vammaispalveluihin, ensihoitoon ja päivystykseen.
– Eikä tämäkään vielä riittäisi, Leskinen sanoo.
Etelä-Karjalan hallitus on päättänyt talousarviovalmistelun jatkamisesta, mikä pitää sisällään noin 50 miljoonan euron sopeutuksen vuoteen 2026 mennessä. Päätetyllä säästöpaketilla olisi mahdollista päästä tasapainoon vuoteen 2028 mennessä.
Ristiriitaiset puheet
Hallituksen ja johtavien virkamiesten puheissa on ollut havaittavissa ristiriitaisuuksia. Pääministeri Orpo piti tiistaina kiinni laista, joka velvoittaa alueet kattamaan alijäämät vuoteen 2026 mennessä.
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen puolestaan sanoi aiemmin Ylen haastattelussa, ettei alueita rangaista, jos ne eivät pysty tasapainottamaan taloutta määräaikaan mennessä.
– Jos hyvinvointialue on tehnyt kaikkensa, saa talouden ensi vuonna tasapainoon ja alijäämänsä katettua 2028 mennessä, niin emme me lähde vuonna 2027 käynnistämään arviointimenettelyä, Majanen totesi.
Leskinen ymmärtää hallituksen tavoitteen julkisen talouden tasapainottamisesta. Hänen mukaansa säästöjä pitäisi etsiä kestävällä tavalla.
Tämän takia Etelä-Karjalan hyvinvointialue haluaisi kaksi vuotta lisäaikaa alijäämien kattamiseen.
Oikaisu 23.10.2024 kello 17:44: Jutussa todettiin aiemmin, että Petteri Orpon hallitus on asettanut tasapainotavoitteen hyvinvointialueille vuoteen 2026 mennessä. Teksti korjattu muotoon, jossa Orpon hallitus on sitoutunut siihen ja edellinen hallitus on kirjannut asian lakiin. Lisätty tieto myös hallitusohjelman säästötavoitteista hyvinvointialueille.
