Tuoreen raportin mukaan kansallispuistojen perustaminen ei etene ilman kuntien tai maakuntaliiton tukea. Ministeri ei aio edistää uusien puistojen perustamista.
Luonnonmetsätyöryhmä ehdotti eilen loppuraportissaan, että Etelä-Karjalaan tulisi perustaa alueen ensimmäinen kansallispuisto.
Kaikkiaan työryhmä esittää Suomeen 12 uutta kansallispuistoa.
Koneen Säätiön rahoituksella toimineella työryhmällä ei ole kuitenkaan päätösvaltaa puistojen perustamiseen.
Pian ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) tyrmäsi uusien kansallispuistojen edistämisen heti tuoreeltaan.
Näin ollen myös eteläkarjalaisten pitkäaikainen haave ensimmäisestä kansallispuistosta on vesittymässä.
Yli 9 000 hehtaarin kokoinen Haarikon-Lohikosken kansallispuisto olisi sijoittunut työryhmän mukaan sekä Etelä-Karjalan että Etelä-Savon alueelle. Maakuntien rajalla sijaitseva Haarikko on tunnettu etenkin Suomen eteläisimmästä kuukkelipopulaatiostaan.
Elämäntyönsä kuukkelien suojelemisen parissa tehnyt luontokuvaaja Hannu Siitonen on työryhmän ehdotuksen kannalla.
– Olisi hienoa, että Etelä-Karjalaan saataisiin pitkän yrittämisen jälkeen ensimmäinen kansallispuisto. Se on ollut minulle sydämen asia, toteaa Siitonen.
Toimittaja Sari Ursin haastattelee luontokuvaaja Hannu Siitosta uudesta kansallispuistoraportista:
Siitoselle hyvin tutussa Haarikossa ei ole ihmisasutusta, ei edes lomakotien muodossa. Alueen luonnontilaiset järvet ja lammet tekevät siitä ainutlaatuisen.
Kuntien apua tarvitaan
Luonnonmetsätyöryhmä jäsen Risto Sulkava toivoo, että työryhmän kansallispuistoesitykset saisivat tukea kunnista ja maakuntaliitoista.
Etelä-Karjalan maakuntaliitto ei halua halua kommentoida vastavalmistunutta raporttia. Liiton mukaan sillä ei ole tässä vaiheessa osuutta kansallispuiston perustamisessa.
Iso osa Haarikon-Lohikosken kansallispuistosta sijoittuisi Ruokolahdelle. Kunnanjohtaja Jukka-Pekka Bergmanin mukaan kunnan elinvoiman näkökulmasta kansallispuisto olisi aivan kärkihankkeita.
– Saimaan ympärillä olevat kunnat nojaavat matkailussa järviluontoon. Tällä hetkellä kunnassa ei ole esitellä turisteille yhtenäistä luonnonsuojelualuetta, sanoo Bergman.
Ruokolahden kunta aikoo Bergmanin mukaan edistää kansallispuiston perustamista toivottavasti yhdessä naapurikuntien kanssa.
Metsäteollisuuden perintö näkyy
Etelä-Karjalassa on työryhmän raportin mukaan Suomen heikoin tilanne metsiensuojelussa. Tähän on vaikuttanut esimerkiksi maakunnan pitkä metsäteollisuushistoria.
Työryhmän mielestä käytännössä ainoa mahdollisuus puiston perustamiseen on juuri Haarikon-Lohikosken alue.
Etelä-Karjalan maakuntaliitto selvitytti FCG-konsulttiyhtiöllä kansallispuiston perustamista pari vuotta sitten.
Kansallispuiston perustaminen on myös rahakysymys. FCG:n selvityksen perusteella uuden kansallispuiston investointi ja perustamiskustannukset maksaisivat noin 850 000 euroa.
Konsulttiyhtiö FCG totesi samaisessa selvityksessä, että yksi kansallispuiston perustamisen haaste on maanomistus. Alueen maiden suurimmat omistajat ovat valtio sekä metsäyhtiöt UPM ja Tornator.
Luontokuvaaja Hannu Siitonen muistaa, kuinka 1960-luvulla alueella tehtiin vielä hakkuita. Nyt metsät ovat ehtineet jo entisöityä hyvin.
– Siellä on paljon semmoisia alueita, jotka ovat 20–30 vuoden päästä jo vanhoja metsiä, toteaa Siitonen.
Yle Areenan videossa vuodelta 2019 Haarikon Ystävät -ryhmän aktiivi Anni Paarma esittää musiikkia komeiden luontokuvien päälle:
Korjattu 22.1.2026 kello 15.13 otsikossa ollut asiavirhe. Otsikossa väitettiin, että Etelä-Karjala olisi ainoa maakunta Suomessa, jossa ei olisi kansallispuistoa. Manner-Suomessa myös Pohjanmaa on ilman kansallispuistoa.
