Tervolan kunta ei ole tyytyväinen putkisuunnitelmiin. Kunnanjohtajan mielestä Tervola joutuu kantamaan kaivoshankkeen haitat, kun naapurikunta Ranua saa hyödyt.
Etelä-Lapissa Ranuan Suhangon kaivoshanke on ottanut askeleen eteenpäin.
Kaivosviranomainen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt Suhanko Arctic Platinum -yritykselle apualueen kiistellyn purkuputken rakentamista varten. Apualue olisi varsinaisen kaivoksen ulkopuolelle laajeneva alue, joka olisi kaivosyhtiön käytössä.
Yli 50 kilometriä pitkän purkuputken kautta kaivoksen käsitellyt jätevedet eli purkuvedet johdettaisiin Kemijokeen.
Purkuvesistä ja putken käyttöönotosta tosin säädetään vielä erikseen, sillä yhtiö odottaa yhä kaivoksen varsinaista ympäristö- ja vesitalouslupaa, josta päättää Pohjois-Suomen aluehallintovirasto.
Kaivosyhtiön ympäristöpäällikkö Erkki Kantolan mukaan myös tietyt purkuputken rakennustyöt, kuten vesistöjen alitukset vaativat kyseisen ympäristö- ja vesitalousluvan.
Nyt myönnetyllä luvalla yhtiö saa käyttöoikeuden purkuputken tarvitsemiin alueisiin.
Vedenlaadun muutos voisi vaikuttaa kaloihin
Lapin ely-keskuksen vuonna 2022 yva-selostuksesta antaman perustellun päätelmän mukaan merkittävimmät ympäristövaikutukset vesistöön tulisivat purkuvesien aiheuttamista muutoksista Kemijoen veden laatuun. Muutokset voisivat vaikuttaa Kemijoen kalastoon ja kalastukseen.
Yva-menettelyn kuluessa tehtyjen selvitysten johdosta päätelmässä todetaan, että eri aineiden pitoisuudet nousisivat nykyisestä tasosta vain maltillisesti ja niiden vaikutukset Kemijoen vedenlaatuun olisivat vähäiset.
Yhteenvetona ely-keskus toteaa purkuputkesta, että hankkeen ympäristövaikutukset olisivat siinä määräin vähäiset, että hankkeen toteuttamiselle ei olisi estettä.
Putkea pitkin kulkeva vesi olisi kaivoksen toiminnasta kerättyä vettä, kuten louhoksien kuivatusvettä ja rikastamoalueen hulevettä.
Vesi sisältäisi metalleja ja muita aineita, joita poistetaan arvioiden perusteella ennen kuin vesi lähtee purkuputkeen.
– Aktiivisella vesienkäsittelyllä varmistetaan Kemijokeen purettavan veden riittävä laatu ja vähennetään jokeen kohdistuvaa ympäristökuormitusta, kaivosyhtiön ympäristöpäällikkö Erkki Kantola vakuuttaa.
Tervolan kunta on pettynyt putkeen
Purkuputken on suunniteltu päättyvän Kemijoen pohjaan Ossauksen voimalaitoksen läheisyyteen. Alue sijaitsee Tervolassa, jossa putkeen ei ole suhtauduttu suopeasti.
Tervola vaatikin Tukesilta, että purkuvedet johdettaisiin suoraan Perämereen.
Nyt kunnanjohtaja Mika Simoska toteaa, että putkea varten raivattava apualue pitäisi rinnastaa kaivosalueeseen ja siten siitä pitäisi maksaa kaivosveroa kunnalle.
Simoskan mielestä kaivosverolainsäädäntö pitäisi korjata tältä osin.
– Suhangon osalta kaivosvero kohdistuu Ranualle ja kaivoksen haitat pääasiassa Tervolaan. Kaivosvero on kompensaatio kaivoksen aiheuttamista haitoista, Simoska kertoo sähköpostitse.
Simoska kertoo, että kunta ei vastusta kaivoshankkeita, kunhan korvauksista kunnalle ja maanomistajille huolehditaan, eivätkä purkuvedet heikennä Kemijoen tilaa.
Osa ihmisistä vastustaa.
Kuulemisvaiheessa kaivosviranomaiselle toimitettiin Ei Kemijoesta kaivosyhtiöiden viemäriä -adressi, jonka oli allekirjoittanut 3287 ihmistä.
Paliskuntain yhdistys puolestaan on todennut, että putkesta ja sen huoltoteistä aiheutuu haittaa poronhoidolle muun muassa laitumien menetyksen vuoksi.
Maan alle sijoitettavan purkuputken pituus olisi 54 kilometriä, josta 45 kilometriä sijaitsisi varsinaisen kaivospiirin ulkopuolisella apualueella.
Putki tulisi 1-3 metrin syvyyteen maan alle ja sen rakentamista varten tarvitaan noin 20–30 metrin levyinen puuton käytävä. Suurin osa apualueesta on maa- ja metsätalousvaltaista.
Ranualla on iloittu kaivoshankkeesta
Ranuan kunta, jossa itse kaivos sijaitsisi, on odottanut kaivoksen avaamista kiivaasti, sillä se toisi kuntaan työpaikkoja ja verotuloja.
– Täällä kyllä odotetaan niin sanotusti kädet ristissä investointipäätöstä, Ranuan kunnanjohtaja Tuomas Aikkila sanoo.
Erkki Kantola kertoo, että yhtiön tavoitteena on tehdä investointipäätös vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä ja aloittaa purkuputkilinjan valmistelevat työt syksyllä 2025.
Nyt myönnettyyn Tukesin apualuepäätökseen sisältyy täytäntöönpanomääräys, joka mahdollistaa rakentamisen, vaikka päätöksestä valitettaisiin.
Kantolan mukaan itse kaivoksen toiminta voisi alkaa aikaisintaan vuonna 2027.
