tiistai, 17 joulukuun

EU:n viestintäsatelliittien verkoston odotetaan olevan toimintavalmiudessa vuoteen 2030 mennessä.

Luxemburgilainen satelliittiviestintäyhtiö SES on ilmoittanut rakentavansa 18 MEO-radalla liikkuvaa satelliittia EU:n hankkeeseen liittyen. Kuva: AOP

Euroopan unioni on solminut sopimuksen IRIS²-satelliittikonstellaation rakentamisesta. Kyseessä on käyttöoikeussopimus 290 viestintäsatelliitin kehittämiseen, laukaisuun ja hallinnointiin.

Konstellaation on tarkoitus tarjota eurooppalaisille viranomaisille, yrityksille ja kansalaisille turvattu satelliittiyhteys ja parantaa syrjäseutujen internetyhteyksiä.

– Tämä huippukonstellaatio suojelee meidän kriittistä infrastruktuuria, yhdistää syrjäisimmät seudut ja lisää Euroopan strategista autonomiaa, sanoo digikomissaari Henna Virkkunen EU:n tiedotteessa.

Talousjulkaisu Financial Timesin mukaan 12-vuotisen sopimuksen arvo on 10,6 miljardia euroa. Tästä summasta veronmaksajien osuus on 61 prosenttia.

Loput tulee hankkeeseen osallistuvilta yhtiöiltä, jotka ovat muodostaneet SpaceRise-nimisen yhteenliittymän. Suurimman summan laittaa ranskalainen satelliittiyhtiö Eutelsat, jonka kerrotaan sijoittavan hankkeeseen kaksi miljardia euroa.

Merkittävä eurooppalainen hanke

EU:n komissio julkisti IRIS²-hankkeen kaksi vuotta sitten, mutta neuvottelut satelliittijärjestelmän hinnasta ja työnjaosta ovat edenneet hitaasti. Alun perin satelliittiverkoston oli tarkoitus olla täysin valmis vuonna 2027. Hankkeen hinta oli puolestaan aluksi noin kuusi miljardia euroa.

Teknologian soveltamisen professori Marko Höyhtyä Maanpuolustuskorkeakoulusta pitää IRIS²-hanketta merkittävänä askeleena EU:n omavaraisuudelle.

IRIS² on Euroopan kolmas merkittävä satelliittihanke Galileo-paikannusjärjestelmän ja Copernicus-kaukokartoitusohjelman ohella. Se on vanhan mantereen ensimmäinen viestintäsatelliittien konstellaatio.

– Amerikkalaiset ovat laittaneet Starlinkin isosti pystyyn ja kiinalaiset suunnittelevat omaa 13 000 satelliitin kokonaisuutta. Onhan tämä nyt jonkinlainen vastaus näihin, Höyhtyä sanoo.

Maanpuolustuskorkeakoulun teknologian soveltamisen professori Marko Höyhtyä katsoo, että EU:n satelliittihanke on tärkeä huoltovarmuudelle. Kuva: Patrik Molander / Yle

Se, kuinka hyvin EU onnistuu haastamaan avaruusyhtiö SpaceX:n Starlink-verkoston, jää nähtäväksi. Tällä hetkellä SpaceX:llä on kiertoradalla noin 7 000 satelliittia.

– Starlinkillä on tietenkin kilpailuetu, kun se on jo haalinut paljon käyttäjiä, Höyhtyä sanoo.

Heti perään hän huomauttaa, että Starlinkiin verrattuna IRIS² on monikerroksinen verkosto.

– Eli siinä on myös ylempänä olevia satelliitteja, jotka näkevät pidemmän aikaa isompaa aluetta. Ne eivät tietenkään pysty niin mataliin viiveisiin, mutta erilaisella teknisellä ratkaisulla se voi tarjota riittävän hyvää palvelua.

Jaa.
Exit mobile version