Komissaari Henna Virkkunen korostaa, että jäsenmaat voivat turvautua poikkeuksellisiin toimiin välineellisen maahanmuuton estämisessä.
BRYSSEL EU-komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen esitteli keskiviikkona tiedonannon, jolla komissio tukee jäsenmaita välineellistetyn maahanmuuton estämisessä. Virkkunen vastaa muun muassa rajaturvallisuudesta.
Venäjä ja Valko-Venäjä käyttävät komission mukaan hyväkseen EU:n turvapaikkamenettelyä ja ohjaavat ihmisiä rajalle. Tästä on kokemusta Puolalla, Suomella ja Baltian mailla.
Suomen kesällä säätämä niin sanottu käännytyslaki on yhä komission tutkinnassa. Komission linjauksista voi kuitenkin päätellä, että lain soveltaminen ei olisi ongelma, jos Venäjä alkaisi toimittaa rajalle turvapaikanhakijoita.
Käännytyslain perusteella Suomi voisi käännyttää Venäjän rajan yli tulevat siirtolaiset ilman, että he pääsevät hakemaan turvapaikkaa.
Lakia ei ole Suomessa otettu käyttöön, koska Suomen itärajalla on ollut rauhallista. Laki on säädetty vastaisen varalle.
Sen sijaan Puola aikoo keskeyttää turvapaikanhaun Valko-Venäjän rajalla, koska se ei ole saanut tulijoiden virtaa hallintaan. Valko-Venäjä on toimittanut vuodesta 2021 alkaen Puolaan laittomasti 100 000 tulijaa.
Puolan käännyttämät ihmiset ovat saattaneet jäädä jumiin raja-alueen metsiin, sillä Valko-Venäjä ei välttämättä ole ottanut heitä takaisin.
EU-maat voivat komission mukaan soveltaa poikkeuksellista menettelyä tilapäisesti ja tiukkojen ehtojen täyttyessä. Tähän voi komission mukaan sisältyä toimenpiteitä, jotka saattavat merkitä vakavaa puuttumista perusoikeuksiin, kuten turvapaikkaoikeuteen.
Virkkunen: ehdot poikkeusmenettelylle ovat tiukat
Tiedotustilaisuudessa Virkkuselta kysyttiin moneen kertaan, voiko Puola keskeyttää turvapaikanhaun, kun komissio samalla korostaa turvapaikan hakemisen olevan perusoikeus.
Virkkunen korosti, että ehdot poikkeusmenettelylle ovat tiukat ja tapaus pitää määritellä tarkkaan.
Hän sanoi, että välineellistettyyn maahanmuuttoon puuttumisessa kyse on turvallisuudesta eikä maahanmuutosta.
Komissio korostaa, että EU-mailla on velvollisuus suojella EU:n ulkorajoja. Samalla niiden on kunnioitettava perusoikeuksia ja palautuskiellon periaatetta.
Komissio lupaa rajavalvontaan myös 170 miljoonaa euroa rahoitusta. Suomi saa rahoista 50 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Puola saa 52 miljoonaa euroa ja Viro 19,4 miljoonaa euroa.
Varoilla on tarkoitus muun muassa päivittää sähköisiä seurantalaitteita, parantaa verkkoyhteyksiä ja tehostaa rajapartioiden liikkumista.
