Oikeusministeriön tilaaman selvityksen mukaan yhä useammat teot voitaisiin jatkossa katsoa kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan.
Rasistista vihapuhetta koskevaan lainsäädäntöön ehdotetaan tarkennuksia.
Oikeusministeriön tilaaman selvityksen mukaan kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan pitäisi jatkossa tulkita myös väkivaltaan tai vihaan yllyttäminen.
Tällaiset teot ovat olleet aiemminkin rangaistavia, mutta eivät suoraan kiihottamisena kansanryhmää vastaan.
Lisäksi selvityksessä ehdotetaan, että myös yksilöön kohdistuvista rasistisista rikoksista rangaistaisiin kiihottamisena kansanryhmää vastaan, kun nyt niistä rangaistaan kunnianloukkauksena.
Panettelu tai solvaus vaihtuisi halventamiseksi
Tällä hetkellä kiihottamisrikokseen syyllistyy se, joka uhkaa, panettelee tai solvaa jotakin ryhmää esimerkiksi rodun, ihonvärin tai etnisen alkuperän perusteella.
Selvityksessä perustellaan, että kiihottamisrikoksella on yksilöönkin kohdistettuna kunnianloukkausta laajempi suojelu-ulottuvuus, sillä teko kohdistuu motiivinsa puolesta henkilöön, joka edustaa säännöksessä suojeltua ryhmää.
Lisäksi ehdotetaan, että kiihottamisrikosta koskevassa säännöksessä ilmaisu ”panetella tai solvata” tulisi korvata ilmaisulla ”halventaa”.
Tätä perustellaan muun muassa sillä, että väkivaltaan yllyttäminen ei välttämättä ole panettelua tai solvausta eikä kaikki väkivaltaan yllyttäminen ole uhkausta.
Taustalla rikkomusmenettely
Vuonna 2021 Euroopan komissio käynnisti Suomea vastaan rikkomusmenettelyn.
Komission mukaan Suomen rikoslaissa ei ole tarpeeksi tehokkaita keinoja rasismin ja muukalaisvihan kitkemiseksi.
Rikkomusmenettelyn tarkoituksena on saavuttaa yhteisymmärrys jäsenvaltion ja komission välillä ilman, että asiaa tarvitsisi viedä unionin tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Oikeusministeriö pyysi alkuvuodesta rikosoikeuden professori Sakari Melanderia Helsingin yliopistosta arvioimaan, onko rikoslakia näiltä osin tarpeen muuttaa.
Selvityksen mukaan ehdotetut muutokset selkeyttäisivät nykyistä säännöstä. Niiden myötä säännös myös täyttäisi kansainväliset velvoitteet.
Asian valmistelua jatketaan oikeusministeriön johdolla. Mahdollisista lainsäädännön muutoksista linjataan hallituspuolueiden kesken.
