EU on ”erittäin riippuvainen” teknologiayrittäjä Elon Muskin SpaceX-yhtiöstä.
SpaceX on erittäin määräävässä roolissa globaalilla tasolla. Länsimaissa se voi saavuttaa miltei monopoliaseman.
Karun viestin toimittaa Helsingin yliopiston laskennallisen avaruusfysiikan professori Minna Palmroth.
Muskin vaikutusvalta vain kasvaa, kun Donald Trump aloittaa presidenttikautensa tammikuussa.
Trump on kuvaillut Muskia ”superneroksi” ja ”maan tärkeimmäksi ihmiseksi”. Trump asetti Muskin valtion kulujen leikkaamisessa avustavaan työryhmään ja antaa tämän osallistua huippuneuvotteluihin.
Trumpin kaudella kaksikko voi jopa pyrkiä Marsiin, asiantuntijat arvioivat.
SpaceX:n vallatessa avaruutta EU voi jäädä kehityksestä pysyvästi jälkeen, sanoo professori Palmroth.
Erityisen tärkeää EU:lle olisi varmistaa, että se kykenee laukaisemaan satelliitteja omaehtoisesti.
Se on tärkeää monesta syystä:
Viestintäsatelliitit takaavat verkkoyhteyden ilman kaapeleita. Sääsatelliitit antavat korvaamatonta tietoa myrskyistä ilmastonmuutoksen keskellä. Tiedustelusatelliitit kertovat, ovatko Venäjän sotilastukikohdat tyhjiä vai täynnä.
Tähän kaikkeen tarvitaan kantoraketteja. Ne vievät satelliitteja avaruuteen tai kiertoradalle.
Nyt alaa dominoi SpaceX. Eurooppa tippui kyydistä vuosia sitten, kun pelimerkit lyötiin väärän vaihtoehdon puolesta.
Virnuileva Bowles, haaveileva Musk
– SpaceX näyttää myyvän unelmia. Se on ihan hyvä, meidän kaikkien pitää unelmoida, Richard Bowles kuittaili haastattelutilaisuudessa.
Vuosi oli 2013. Eurooppalaisen Arianespace-avaruusyhtiön myyntijohtaja Bowles ei peitellyt sitä, miten naurettavana hän piti Elon Muskin unelmia.
Muskin idea oli rakentaa uudenlainen kantoraketti.
Hänen visiossaan uusiokäytteinen kantoraketti veisi satelliitin, luotaimen tai avaruusaluksen avaruuteen. Kun lasti irtautuisi kohteeseensa, kantoraketti laskeutuisi hallitusti takaisin maanpinnalle.
Kohta kantoraketti olisi taas valmis uuteen laukaisuun.
Arianespace arvioi, että uusiokäytteisten rakettien valmistus koituisi hirvittävän kalliiksi, jos sellaisen ylipäätään saisi toimimaan.
– Uudelleenlaukaistava raketti on mielestäni haaveilua. Mutta ihmistä ei saa herättää unesta. Heidän on herättävä itse, Bowles jatkoi virnuiluaan.
Pikakelaus lokakuuhun 2024.
Miljoonat ihmiset seurasivat suoraa lähetystä, joka näytti SpaceX:n Super Heavy -kantoraketin laskeutumisen:
Teline nappasi massiivisen raketin kepeästi kiinni.
Huollon jälkeen raketti voitaisiin jälleen laukaista avaruuteen.
Muskin raketit ovat tehneet suuren vaikutuksen Donald Trumpiin.
Katso alla oleva video, jossa Trump sanoo West Palm Beachissa Floridassa pidetyssä presidentinvaalien voitonpuheessaan ”rakastavansa” Muskia:
SpaceX:n nykyisen perusmallin, uusiokäyttöisen Falcon 9 -kantoraketin laukaisu maksaa noin 60–70 miljoonaa dollaria. Laukaisut voisivat olla vieläkin halvempia, mutta siihen ei ole painetta, koska kilpailu puuttuu.
Syynä tähän ovat eurooppalaisen avaruusalan vastoinkäymiset.
Eurooppa hallitsi laukaisumarkkinoita vuosikymmenten ajan Ariane 5 -kantoraketilla. Sen laukaiseminen maksoi kuitenkin reippaasti yli sata miljoonaa euroa.
Manttelinperijäksi päätettiin kehittää kertakäyttöinen Ariane 6, jonka laukaisuhinnaksi suunniteltiin noin 65–85 miljoonaa euroa.
Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan aiheuttivat kuitenkin mittavia tuotantovaikeuksia.
ESA on suunnitellut tulevaisuudessa noin yhdeksää Ariane 6 -laukaisua vuosittain.
SpaceX aikoo puolestaan laukaista ensi vuonna miltei 140 kantorakettia.
SpaceX pystyy kasvattamaan toimintaansa nopeasti, koska jokainen uusi raketti voidaan laukaista uudelleen useita kertoja.
ESA:n kertakäyttöinen raketti putoaa laukaisun jälkeen maanpinnalle metalliromuksi.
Tilanne ei ole ihanteellinen, etenkin kun Ariane 6:n kehittämiseen on käytetty miltei kuusi miljardia euroa EU-tukia.
Valtiontukia savuna taivaalle
SpaceX:n voittokulussa ei ole kuitenkaan kyse pelkästään Muskin erinomaisuudesta, professori Palmroth huomauttaa. SpaceX on saanut Yhdysvalloilta 15 miljardin dollarin edestä hankintasopimuksia. Musk on myöntänyt tämän avun merkityksen itsekin.
– Moni ajattelee, että on se SpaceX hieno, kun se on yksityinen. Mutta ihan samanlaiset valtiontuet sillä on takana kuin Arianespacella, Palmroth sanoo.
SpaceX eroaa kuitenkin perinteisistä avaruusyhtiöistä monin tavoin.
Siinä missä moni muu avaruusalan toimija luottaa pitkäjänteiseen laukaisujen mallintamiseen ja simulointiin, SpaceX tunnetaan armottomasta, tauottomasta rakettien testaamisesta.
Raketteja laukaistaan räjähdyksenkin uhalla jotta opitaan, miten ne saadaan pysymään kasassa.
Kaikki mahdollinen valmistetaan talon sisällä, jotta vältytään aikaa ja koordinointia vaativilta alihankintaketjuilta. Yhtiön insinööreiltä odotetaan omistautumista: työilmoituksessa aerodynamiikkainsinöörin odotetaan olevan ”halukas tekemään ylitöitä ja viikonlopputöitä”.
Euroopan Arianespace taas on perinteinen avaruusyhtiö. Sillä on kolme omistajaa: ESA, Ranskan avaruusvirasto CNES ja Ranskan ilmailujätti Airbus.
Ariane 6 -rakettia kehitettiin pääosin Ranskassa, Saksassa ja Italiassa, mutta pienempiä töitä teki lisäksi kymmenen muuta EU-maata.
Tähtilippujen avaruuskisa
– Jos emme saa laukaisujamme toimimaan, Euroopan strateginen autonomia avaruudessa on mennyttä. Juuri tämä itsemääräämiskyky on yksi EU:n peruspilareista, Palmroth sanoo.
Satelliittilaukaisuihin liittyy koko EU:n turvallisuutta koskevia kysymyksiä.
Yksi näistä on EU:n valtioiden ja yritysten satelliiteille saatavilla olevat kiertoradat. Tällä hetkellä Yhdysvallat ja SpaceX myyvät kaupallisia laukaisuja vain matalammille kiertoradoille.
– Jos länsimaissa syntyy Yhdysvaltain ja SpaceX:n monopoli, meidän on vaikeampi saada ostettua satelliittilaukaisuja korkeammille radoille, Palmroth selittää.
Lähempääkin voi löytyä ratkaisuja.
Esimerkiksi Norja ja Ruotsi kehittävät laukaisukyvykkyyksiään. Palmroth peräänkuuluttaa, että EU:n pitäisi keskittää kiireellisesti voimavarojaan, jotta avaruuteen pääsy on omissa käsissä.
– Yhdysvallat on menossa avaruuspuolella Kiinan suuntaan, ripeään valtiojohtoiseen päätöksentekoon. Hitaille ei jää enää mitään, Palmroth sanoo.