Talojen ja kiinteistöjen päästöjen vähentämiseksi tuli keskiviikkona voimaan koko EU:n tasolla mittava lakipaketti.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuli voimaan keskiviikkona kaikissa EU:n jäsenmaissa. Samalla Suomessa vauhdittuu paketin sisällön toteuttaminen omassa lainsäädännössä.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) totesi lain hyväksymispäivänä huhtikuussa, että paketista tuli jäsenvaltioiden yhteistyössä komission ehdotusta toteuttamiskelpoisempi.
Komission mallissa jopa osa asuinrakennuksista olisi joutunut ”pakkoremontteihin”.
Niiltä välttyttiin, mutta kiristyksiä on silti tulossa sekä uudis- että korjausrakentamisen säädöksiin. Silloin ne koskevat myös olemassaolevia asuinrakennuksia eli esimerkiksi taloyhtiöitä, jotka aikovat tehdä ison remontin.
– Luvanvaraisen korjauksen tai käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä täytyy parantaa energiatehokkuutta ja niihin kohdistuvat vaatimukset tulevat tiukentumaan, sanoo rakennusneuvos Jyrki Kauppinen ympäristöministeriöstä.
Lisäkuluja esimerkiksi paksummista eristeistä
Esimerkiksi jos taloyhtiö aikoo uusia julkisivun, niin eristevaatimukset ovat pian kireämmät.
– Kun uudet vaatimukset tulevat voimaan, niin esimerkiksi julkisivuremontin yhteydessä täytyy laittaa hieman enemmän eristettä. Kulut voi toki nousta sen lisäeristeen ja mahdollisesti lisätyön verran.
Kiristykset tosin tulevat Kauppisen mukaan todennäköisesti koskemaan myös ovia, ikkunoita, yläpohjan eristystä, ilmastointia ja lämmön talteenottoa eli kaikkia niitä kohtia, missä on korjausten yhteydessä mahdollista parantaa tehokkuutta niin ettei energiaa karkaa ”harakoille”.
– Kun puhutaan päästöttömästä rakennuskannasta tai nollaenergiarakennuksista, niin silloin lämmitykseen ja jäähdytykseen käytetyn energian määrää on saatava pienemmäksi ja kyllähän se silloin tarkoittaa ilman muuta sitä, että näihin kaikkiin tulee jonkinlaisia tiukennuksia.
Kustannusvaikutusten Kauppinen arvioi silti olevan hyvin maltillisia.
Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen sääntelyssä pohditaan myös kustannustehokkuutta ja sitä, ettei omistajille synny kohtuuttomia velvoitteita. Lisäksi korjausrakentamisessa on tapauskohtaisia jouston mahdollisuuksia.
Uudet velvoittavat määräykset on tarkoitus saada voimaan kahden vuoden kuluessa.
– Säädösmuutokset koskevat vasta säädösten voimaantulon jälkeen korjauksille haettavia lupia, Kauppinen sanoo.