EU:n taloussäännöt voivat aiheuttaa uuden, useiden miljardien eurojen suuruisen lisäsopeutustarpeen Suomen julkiseen talouteen.
Arvio perustuu arvostetun brysseliläisen Bruegel-ajatushautomon laskelmiin, jotka on tehty sen perusteella, mitä uusista EU-säännöistä on sovittu.
Bruegelin laskelmien mukaan Suomi voisi joutua sopeuttamaan talouttaan jopa noin 1,5 prosenttia vuodessa vuosina 2025–2028 tai noin 0,7 prosenttia vuodessa vuosina 2025–2031.
Vaikka Suomi saisi joustoja, tämä voisi silti tarkoittaa ainakin 10–15 miljardin euron sopeutusta.
Koko EU:n kovin sopeutus
Suomella on Bruegelin laskelmien mukaan edessään kovin kohtalo kaikista EU-maista.
Yhtä kova sopeutus ei odottaisi Kreikkaa, Italiaa tai Portugalia, vaikka niillä on enemmän velkaa suhteessa talouden kokoon.
Tämä johtuu siitä, miten uudet säännöt on muotoiltu.
Pääasiat ovat samat kuin ennenkin: julkista velkaa saa olla enintään 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (bkt), ja talous saa olla enintään 3 prosenttia alijäämäinen. Jos nämä eivät täyty, joutuu syyniin.
Kaksi seikkaa muuttaa Bruegelin mukaan tilannetta Suomen osalta.
Ensinnäkin suomalaisten eläkerahastojen ylijäämiä ei nyt lasketa mukaan ”pehmentämään” julkista velkaantuneisuutta. Näin ollen talous näyttäytyy heikompana.
Toiseksi Suomi on ainoa maa, jota koskisivat niin sanotut ”turvalausekkeet”. Ne liittyvät velkakestävyyden mittaamiseen, mikä on keskeinen asia uusissa säännöissä. Kullekin maalle tehdään oma analyysi siitä, miten se kykenee kantamaan velkansa.
Turvalausekkeet vaativat, että jos velka on huonolla uralla, sen kutistaminen on aloitettava välittömästi. Lausekkeet eivät kuitenkaan koske maita, jotka ovat jo EU:n liiallisen alijäämän menettelyssä eli ”tarkkailuluokalla”.
Suomi ylittää tänä vuonna EU:n taloussääntöjen molemmat kriteerit: julkinen velka suhteessa bkt:hen on noin 80 prosenttia alijäämä noin 3,7 prosenttia.
Suomessa iloittiin kesällä siitä, ettei Suomi joutunut alijäämästä huolimatta EU:n ”tarkkailuluokalle”. Nyt edessä olevat sopeutusvaateet voivat olla kuitenkin jopa ankarampia.
Bruegelin ekonomisti: Suomen kohtalo on ”absurdi”
Bruegelin ekonomisti, vanhempi neuvonantaja Zsolt Darvas luennoi keskiviikkona Helsingissä uusien sääntöjen tulkinnasta.
Luennon järjesti ajatushautomo Uuden talousajattelun keskus, jonka mukaan uusien sääntöjen vaikutus on jäänyt Suomessa yllättävän vähälle huomiolle.
Darvasin mukaan Suomi on joutumassa erikoiseen sudenkuoppaan. Turvalausekkeet luotiin Saksan vaatimuksesta, mutta Suomi tuki niitä.
– Suomelta vaadittava sopeutus on noin viisi prosenttia vuoteen 2031 mennessä, kun ilman turvalausekkeita se olisi vain noin kaksi prosenttia, Darvas sanoo.
– Jos Suomi olisi joutunut liiallisen alijäämän menettelyyn, sopeutustoimet olisivat pienemmät. Tämä on absurdia.
Useat muutkin EU-maat ovat kuitenkin joutumassa useiden vuosien kulukuurille. Tämä uhkaa Bruegelin mukaan hidastaa talouskasvua.
– Sopeutuksilla on haitallinen vaikutus talouteen ja ihmisiin, Darvas sanoo.
Toimet voivat jarruttaa investointeja muun muassa ilmastotoimiin tai puolustukseen.
– Kun sopeutustarve on suuri, resurssit vihreään siirtymään tai puolustukseen ovat hyvin rajalliset. Kun pitää leikata menoja tai nostaa veroja, on vaikeaa löytää lisävaroja.
Sääntöjen lopullinen tulkinta on vielä auki
Kaikki ei ole kuitenkaan vielä kirkossa kuulutettua.
On vielä auki, miten tiukasti EU-sääntöjä tulkitaan. Säännöistä päästiin sopuun viime vuoden lopulla, ja yksityiskohdat hiottiin paperilla valmiiksi keväällä. Lopulliset tulkinnat selviävät vasta tänä syksynä.
Aiempia taloussääntöjä tulkittiin löyhästi, ja esimerkiksi Saksan ja Ranskan rikkomuksia katsottiin sormien läpi. EU ei ole vielä koskaan asettanut sanktioita taloussääntöjen rikkomisesta.
Ainakin puolustusmenot saattavat saada synninpäästön alijäämiä laskettaessa.
Myös Petteri Orpon (kok.) hallituksen toimet sekä valtiovarainministeriön ja komission neuvottelut vaikuttavat asiaan.
Suomen on määrä julkistaa ensi viikolla oma keskipitkän aikavälin taloussuunnitelmansa. Se on suunnitelma tulevien vuosien taloudenpidosta EU-komission suuntaan.
Hallitus on puhunut itsekin kulukuurin jatkamisesta. Mitä raskaampia omia toimia Suomi tekee, sitä pienempi on EU-vaateiden osuus.
Yleisesti Darvas pitää uusia sääntöjä pääosin järkevinä. Vaatimukset ovat aiempia sääntöjä pitkäjänteisemmät – tässä tapauksessa muiden maiden kuin Suomen osalta.
Juttua täydennetään.
Voit keskustella aiheesta. Keskustelu on avoinna 18.9. kello 23:een saakka.
