BRYSSEL Belgian syyttäjänvirasto tutkii, onko kiinalainen teknologiajätti Huawei lahjonut meppejä saadakseen heidät puoltamaan yhtiön 5G-hanketta Euroopassa.
Lisäksi tutkijat selvittävät, ovatko europarlamentaarikot ottaneet lahjuksia Huawein edun ajamisesta.
Belgialaisen Knack-lehden toimittaja Kristof Clerix oli mukana tutkivien toimittajien ryhmässä, joka paljasti Huaweihin liittyvän tutkinnan muutama viikko sitten. Poliisi teki kotietsintöjä maaliskuun puolivälissä pääasiassa meppien avustajien luokse.
– Heitä epäiltiin osuudesta rahojen siirtämiseen tutkinnassa olevassa asiassa. On mahdollista, että jossain vaiheessa myös meppejä tutkitaan, Clerix kertoo.
Hänen mukaansa tutkijoiden kohteena on viitisentoista meppiä. Meppejä voidaan kuitenkin tutkia vasta, kun heiltä on kumottu parlamentaarinen koskemattomuus, mikä vie aikaa.
Tärkeä osuus tutkinnassa on kirjeellä, jonka kahdeksan meppiä allekirjoitti vuonna 2021. Kolmelle komissaarille osoitetussa kirjeessä korostetaan, ettei tarjoajia saisi sulkea pois verkkokilpailusta geopoliittisista syistä.
Huaweita ei mainita nimeltä, mutta vaatimus hyödyttää sitä.
Huawein lobbarit ehdottivat kirjeen kirjoittajalle 15 000 euron maksua ja muille allekirjoittajille 1 500 euron summia. Huawein kiinalaiset johtajat ovat hyväksyneet ehdotetut maksut, lukee Knackin mukaan pidätysmääräykseen liitetyssä asiakirjassa.
Mepit lähettävät usein kirjeitä komissaareille. Jos Huawei maksoi kirjeestä, tavallisen lobbauksen ja korruption raja ylittyi.
Taustalla on kilpailu Euroopan verkkomarkkinoista. Kun EU-maat alkoivat siirtyä 4G-tiedonsiirtoverkosta nopeampaan 5G-verkkoon, Huawei näki mahdollisuudet miljooniin uusiin asiakkaisiin Euroopassa.
Samaan aikaan Yhdysvaltain hallitus pyrki voimakkaasti estämään kiinalaisen verkon leviämistä maailmalla.
Myös moni EU-maa rajoitti Huawein pääsyä markkinoille tietoturvasyistä.
Vinkin saanut OLAF ei aloittanut lahjuksista tutkintaa
Kansalaisjärjestö Transparency International EU sai lahjustapauksesta nimettömän vihjeen. He kertoivat asiasta EU:n petostentorjuntavirasto OLAFille.
OLAF ei kuitenkaan aloittanut asiasta tutkintaa.
– Saimme pienen tiedonannon, jossa meitä kehotettiin perehtymään asiaan. Mutta emme löytäneet mitään sellaista konkreettista, joka nyt on tullut julki, Olafin pääjohtaja Ville Itälä sanoo.
Hänen mukaansa tiedossa oli lähinnä meppien kirje, joka oli jo julkaistu.
OLAFin tietoon ei tullut, että kirjeen laatimiseen olisi liittynyt rahaa.
– Se olisi varmasti muuttanut meidän päätöksemme tässä asiassa.
Kokoomuksen entisen puheenjohtajan, sisäministerin ja europarlamentaarikon Itälän mukaan erilaisia vihjeitä tulee tuhansia vuodessa.
– Meillä pitää olla konkreettista epäilyä, ennen kuin me avaamme tutkintoja.
Knack-lehden Kristof Clerix huomauttaa, että Belgian tiedustelupalvelu selvitti samaan aikaan Huawein lobbausta ja lähetti asiasta tiedon valtion syyttäjävirastoon. Siitä tutkinta virallisesti alkoi.
– Voi pitää merkillisenä sitä, ettei OLAF aloittanut tutkintaa asiasta, mutta se on toki helppo sanoa jälkikäteen. Oletettavasti heillä ei ollut tarpeeksi merkittävää tietoa tutkinnan aloittamiseen, Clerix kommentoi.
– Ehkä heillä on ollut vähän enemmän tietoa silloin, kuin mitä meille annettiin, Itälä sanoo.
Itälän mukaan asioita ei myöskään lähetetä varmuuden vuoksi muille viranomaisille, jos tutkittavaa ei OLAFissa havaita.
Itälän mukaan OLAF ei pääse tutkimaan meppien huoneita, tietokoneita tai kännyköitä.
Esimerkiksi komissaarien tilat ja viestit OLAF pääsee tutkimaan, jos on selkeä epäily.
OLAF aloitti Marine Le Penin tutkinnan
OLAF tekee Itälän mukaan parlamentissa vajaat kymmenen tutkintaa vuodessa. Suurin osa liittyy rahojen väärinkäytöksiin eikä lahjusepäilyihin.
– Eniten tehdään sitä, että maksatetaan avustajan palkkioita ihmisille, jotka eivät todellisuudessa ole avustajia.
Tunnetuin tällainen tapaus huipentui juuri Ranskassa.
– Me tutkimme Le Penin tapauksen. Koko oikeusprosessi perustuu OLAFin tutkintaan. Me annoimme tutkinnan syyttäjälle, joka otti sen asian sitten omakseen. Nyt sitten tuli tuomio.
Suomalaismepit: Mainehaitta parlamentille
Euroopan parlamenttia ravistelee toinen lahjuskriisi lyhyen ajan sisällä.
Pari vuotta sitten syyttäjä aloitti tutkinnan, jossa epäillään muutamien europarlamentaarikkojen saaneen lahjuksia Qatarista. Yksi pidätetyistä oli entinen EU-parlamentin varapuhemies Eva Kaili, jonka luota poliisi löysi rahasäkkejä.
– Kaksi isoa lahjustutkintaa kahdessa vuodessa osoittaa, että myös Euroopassa ihmiset ovat alttiita korruptiolle. Se ei ole jotain, joka tapahtuu vain muilla mantereilla, Kristof Clerix sanoo.
Europarlamentaarikko Maria Ohisalo (vihr.) sanoo, että Qatargaten jälkeen vastaavaa ei pitänyt tapahtua.
– Selvästikään valvonta ei ole vielä tarpeeksi hyvällä tasolla, eikä näistä ole tarpeeksi rangaistuksia.
Europarlamentaarikkojen kuuluu kirjata sähköiseen rekisteriin, keitä he tapaavat, ja mihin lainsäädäntöön tapaaminen liittyy. Tietojen puuttumisesta ei kuitenkaan seuraa mitään.
Ohisalon mukaan EU-parlamentin rahankäyttöön ja vaikuttamiseen tarvitaan lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.
Tätä varten perustettiin eettinen toimielin, mutta sen toiminta ei ole päässyt käyntiin.
Europarlamentaarikko Anna-Maja Henriksson (r.) pitää hyvänä sitä, että lahjusepäily on tullut esille ja sitä tutkitaan.
Hänen mukaansa parlamentin lobbaussääntöjä on selkeytetty ja EU-parlamentin puhemies Roberta Metsola on esittänyt parannuksia.
– Jokaisen ryhmän pitää tehdä enemmän ja odotan myös, että parlamentin johto nostaa tämän asian agendalle.
Henriksson huomauttaa, että parlamentissa törmäävät erilaiset kulttuurit.
– Meille suomalaisille lahjusten vastaanottaminen on täysin mahdoton ajatus. Ja sitten on maita, joissa se ilmeisesti ei ole niin mahdotonta. Myös näihin juurisyihin pitäisi mennä. Mielestäni tästäkin pitää keskustella.
