Euroopan keskuspankin odotetaan ”varmasti” laskevan ohjauskorkoaan torstaina pidettävässä kokouksessaan.
– Vaikka inflaatioluvut ovat nousseet, kukaan ei odota EKP:n perääntyvän koronlaskujen jatkamisesta, sanoo Michael Field, Morningstarin Euroopan osakemarkkinoiden strategisti tuoreessa katsauksessa.
Ekonomistit eroavat kannassaan enää lähinnä laskun suuruudesta Field jatkaa.
– Kaikki Reutersin hiljattain haastattelemat ekonomistit odottavat vähintään 0,25 prosenttiyksikön koronlaskua.
Olisiko lasku siis 0,25 prosenttiyksikköä vai peräti kunnon pommi eli 0,5 prosenttiyksikköä?
Perusteluja löytyy molempiin vaihtoehtoihin.
Esimerkiksi EKP:n neuvoston jäsen Ranskan keskuspankin pääjohtaja François Villeroy de Galhau korosti Reutersin haastattelussa, että ovi olisi pidettävä auki suuremmalle 0,5 prosenttiyksikön koronleikkaukselle, jotta talouskasvu piristyisi.
Euroalueen talouskasvu onkin ollut kituliasta. Esimerkiksi heinä-syyskuussa bruttokansantuote kasvoi euroalueella 0,4 prosenttia edellisestä kvartaalista ja 0,9 prosenttia edellisen vuodesta.
Tämä pitää paikkansa myös suomalaisekonomistien mielestä.
– Talouskasvuun nähden rahapolitiikka on kireähköä. Jos EKP pudottaisi talletuskorkoa nopeammin, se toimisi talouskasvun varmistajana aikana, jolloin muita voimia kasvun ylläpitämiseen ei juuri ole, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
– Jos EKP tekisi ison koronlaskun, se lähettäisi markkinoille viestin siitä, että EKP on kasvavassa määrin huolissaan euroalueen talouskehityksestä, sanoo myös OP-Ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen.
Euriborit putoaisivat heti selvästi
Jos talletuskorko putoaisi 0,5 prosenttiyksikköä, se näkyisi heti euribor-koroissa. Näin siksi, että niin isoa laskua ei ole markkinoilla korkoihin ennakoitu.
– Silloin euribor-korot tulisivat välittömästi reippaasti alaspäin. Sanoisin, että ainakin kymmenkunta korkopistettä vähintään, sanoo Hännikäinen.
Hänen mukaansa iso kertapudotus ruokkisi myös odotuksia siitä, että EKP jatkaisi isojen koronlaskuja linjalla.
– Myös odotuksia ensi vuoden talletuskoron pohjatasosta vedettäisiin alhaisemmalle tasolle. Nyt alimmillaan talletuskorko ennuste liikkuu 1,8 prosentin tasoilla.
Todennäköisesti EKP laskee korkoa tuttua tahtia
Ekonomistit eivät kuitenkaan usko, että EKP lähtee roimien koronlaskujen tielle.
– EKP-jäsenillä on ollut mahdollisuus ohjata markkina-odotuksia isomman koronlaskun suuntaan laajemmin, mutta näin ei ole tehty. Pikemminkin jäsenet ovat viime aikoina antaneet kommentteja siitä, että rahapolitiikkaa halutaan keventää maltillisin askeliin, sanoo Hännikäinen.
Pienempää laskua perustelisi sekin, että Eurostatin mukaan euroalueen kuluttajahinnat nousivat marraskuussa 2,3 prosenttia edellisvuodesta.
EKP:n tavoitteena on painaa hintojen nousu noin 2 prosentin tasolle. Tavoitteessa siis lähes jo ollaan, mutta hintakehityksen suunta on ollut viime aikoina väärä.
– Uskomme, että neuvoston enemmistö odottaa mieluummin inflaation hidastumisprosessin etenemistä ennen kuin harkitsee suurempaa 0,50 prosenttiyksikön leikkausta, sanoo SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen tiedotteessa.
Myös Danske Bankin Kuoppamäki uskoo, että talletuskoron laskussa päädytään 0,25 prosenttiyksikköön.
– Rahapolitiikan keventäminen on järkevää hitaan talouskasvun takia, mutta se kannattaa tehdä kertarysäyksen sijaan rauhallisin askelin. Tällä hetkellä erityisiä syitä kertarysäykseen ei paljoa ole.
Markkinoilla 0,25 prosenttiyksikön koronlasku on kuitenkin jo hinnoiteltu euriboreihin, joten jos EKP siihen päätyy euriborit tuskin värähtävät.
Mitkä seikat puoltavat 0,25 tai 0,50 prosenttiyksikön talletuskoron laskua? Danske Bankin Kuoppamäki kertoo.
Jatkuvatko korkoalet tammikuussa?
Ekonomistien odotukset kohdistuvatkin siihen rohkeneeko EKP vihdoin luopua kokouskohtaista harkintaa korostaneesta korkoviestinnästään.
– Tähän asti on sanottu sitä, että rahapolitiikka säilyy kireänä niin kauan, että taataan inflaation paluu tavoitetasolle. Tästä nyt voisi ainakin luopua. Haluaisin myös kuulla sanottavan, että jos talous kehittyy odotetusti, niin koronlaskut jatkuvat tammikuussa, Hännikäinen sanoo.
Asuntovelkaistenkin kannalta olisi varmasti kiinnostava aiempaa selvemmin kuulla millaista tahtia korkojen lasku voisi jatkua ensi vuonna.
