ZAVALLJA Vierailu Keski-Ukrainassa sijaitsevalla grafiittikaivoksella on kuin matka menneisyyteen. Kaivinkoneet ovat edelliseltä vuosisadalta, ja malmin rikastustehdas on rapistumassa.
Siksi Zavalljan kaivoksen toiminnanjohtaja Ihor Semko odottaa innokkaana, että Ukraina allekirjoittaa mineraalisopimuksen Yhdysvaltojen kanssa. Hän uskoo, että sopimus kääntää kaivoksen tilanteen parempaan suuntaan.
– Ilman investointeja emme selviä. Tarvitsemme niitä louhintaan, vanhan tekniikan korvaamiseen uudella ja rikastustehtaan uudistamiseen, Semko sanoo.
Ukrainan ja Yhdysvaltain mineraalisopimuksesta puuttuu enää allekirjoitus. Sopimuksen mukaan Yhdysvallat pääsee käsiksi Ukrainan luonnonvaroihin. Ukraina taas sitouttaa Yhdysvallat osallistumaan Ukrainan jälleenrakentamiseen.
Sitä varten maat perustavat yhteisen rahaston, johon ohjataan puolet mineraalivarojen myynnistä saaduista voitoista.
Zavalljan kaivos on Euroopan suurin grafiittiesiintymä. Samasta montusta nostetaan myös granaattia ja kiviainesta.
Esiintymä löydettiin 1930-luvulla, ja kaivostoiminta alkoi vuonna 1964. Sen jälkeen kaivokseen tai tehtaaseen ei ole tehty suuria investointeja.
Grafiitilla on monia käyttötarkoituksia
Kaivosjohtaja Semko on luottavainen, sillä Yhdysvallat on kiinnostunut erityisesti Ukrainan niin sanotuista kriittisistä mineraaleista.
Grafiitti on tavalliselle ihmiselle tuttu lyijykynistä. Sitä tarvitaan myös esimerkiksi auton jarruissa, maaleissa ja väreissä sekä korkeajännitejohdoissa.
Puolustusteollisuudessa grafiittia käytetään muun muassa luotiliivien suojalevyissä. Ydinreaktorissa grafiitti toimii neutronien hidastimena.
Siksi grafiitti on Yhdysvaltain geologisen tutkimuskeskuksen laatimalla 50 kriittisen mineraalin listalla. Noin neljäsosaa näistä mineraaleista esiintyy runsaasti Ukrainassa.
Yhdysvalloissa käytetystä grafiitista sata prosenttia tuodaan ulkomailta. Viime vuonna maahan tuodusta 60 000 tonnista lähes puolet oli peräisin Kiinasta.
Zavalljan kaivos Ukrainassa työllisti yli 250 ihmistä parhaina vuosina ennen Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa. Nyt työntekijöitä on enää 90. Monia on mobilisoitu asevoimiin, vaikka yritys haki heille lykkäystä.
Ammattitaitoista työvoimaa on hankalaa saada, sillä alalle kouluttautuminen vaatii aikaa. Kaivoksen toiminnanjohtaja Ihor Semko uskoo, että ulkomaisten investointien myötä kaivos saa uusia työpaikkoja ja uusia työntekijöitä moneksi vuodeksi.
– Saamme paikkakunnalle elinvoimaa, ihmiset saavat toimeentuloa ja valtio verotuloja, Semko maalaa tulevaisuudennäkymiä.
Vanhanmallinen tehdas on energiasyöppö
Kaivoksen kyljessä sijaitsee 60-vuotias grafiittimalmin rikastustehdas. Se toimii vain silloin, kun on tilauksia. Talvikuukausina toiminta on kokonaan pysähdyksissä, sillä energiakulut pompahtaisivat pilviin.
Vanhanmallinen tehdas on muutenkin energiasyöppö. Energiakulut muodostavat noin 40 prosenttia lopputuotteen hinnasta. Omia aurinko- tai tuulivoimaloita yrityksellä ei ole, joten se maksaa sähköstä markkinahintaa.
Tehtaan pääinsinööri Valeri Harkovets sanoo, että jos Zavalljaan tulee investointeja, vanhaa tehdasta ei kannata uudistaa vaan täytyy rakentaa uusi, energiatehokas tehdas muualle.
– Huomattava osa grafiittiesiintymästä sijaitsee suoraan nykyisen tehtaan alla. Siksi pitää rakentaa kokonaan uusi tehdas, se tuleekin edullisemmaksi, Harkovets selittää.
Semko ja Harkovets katsovat tulevaisuuteen optimistisina: viime vuonna tehtaalla saatiin tehtyä erityisen puhdasta grafiittia, jota lähetettiin ulkomaisille litiumioniakkujen valmistajille testattavaksi.
– Jos ne kelpuuttavat meidän grafiittimme laadun, kaivoksella voi olla edessään täysin uusi ajanjakso, toiminnanjohtaja Semko sanoo.
”Sijoittajien läsnäolo lisää turvallisuutta”
Mineraalisopimus, jonka Yhdysvaltain ja Ukrainan on määrä allekirjoittaa, on vasta puitesopimus. Jos ja kun sopimus tulee voimaan, se vaatii muutoksia ainakin Ukrainan budjetti-, vero- ja kaivoslainsäädäntöön.
Ukraina toivoi mineraalisopimuksen sisältävän turvatakuita Yhdysvalloilta. Washingtonin-vierailunsa aikana presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi, että sopimuksen täytyy olla ainakin ensimmäinen askel niihin.
Viime viikolla Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio kommentoi, ettei tulkitsisi mineraalisopimusta turvatakuuna.
– Mutta jos Yhdysvalloilla on taloudellisia intressejä, jotka tuottavat tuloja sekä omille kansalaisillemme että Ukrainan kansalle, meillä on intressi suojella niitä, jos niitä uhataan tai haastetaan, Rubio sanoi.
Ukrainan kaivosteollisuusliiton perustaja Oksana Oryntšak uskoo, että ulkomaisten sijoittajien läsnäolo Ukrainassa lisää joka tapauksessa turvallisuutta.
– Meille investoinnit maaperän luonnonvaroihin tarkoittaisivat automaattisesti alueiden puolustamista, Oryntšak sanoo.
– Jos rakennetaan satojen miljoonien dollareiden tehdas ja asennetaan satojen miljoonien dollareiden teknologiaa, ilmapuolustuksen tai sotilaiden sijoittaminen alueelle ei ole suuri ongelma.
Oryntšakin mukaan Ukrainan olisi pitänyt neuvotella mineraalisopimuksia muiden maiden kanssa jo 1990-luvulla:
Jopa 70 prosenttia esiintymistä yhä maan alla
Zavalljan louhoksessa on grafiittia vielä noin 7,5 miljoonaa tonnia. Sitä riittää yli kymmeneksi vuodeksi.
Zavalljan kaivoksen toiminnanjohtajan Ihor Semkon mukaan investoinnit auttaisivat myös hyödyntämään vielä maan alla olevia esiintymiä. Hänen mukaansa 50–70 prosenttia ukrainalaisista mineraaliesiintymistä on edelleen hyödyntämättä.
– Mineraalisopimus auttaisi jokaista yritystä, jolla on kaivoslupa, mutta joka ei ole päässyt aloittamaan toimintaa, Semko sanoo.
Viime perjantaina Ukrainan presidentin kansliasta ilmoitettiin, että Yhdysvallat ja Ukraina saattavat allekirjoittaa mineraalisopimuksen etäyhteydellä. Ukrainan euroatlanttisesta integraatiosta vastaavan ministerin Olha Stefaninišynan mukaan sopimus saatetaan allekirjoittaa ”hetkenä minä hyvänsä”.
