Kälviälle suunniteltiin ilmeniittikaivosta jo parikymmentä vuotta sitten, mutta yritys laitettiin jäihin, kun ilmeniitin hinta laski. Nyt kaivostoimintaa herätellään taas eloon.
Eveliina Pada,
Raila Paavola
Ilmeniitin hinta on viidessä vuodessa noin kaksinkertaistunut, kertoo geologi ja kaivosyrittäjä Markus Ekberg. Se on yksi syy siihen, miksi kaivostoimintaa ollaan nyt suunnittelemassa uudelleen Kälviällä.
Toinen syy on titaani, jota ilmeniitistä valmistetaan.
– Euroopan unionissa ei ole yhtäkään alkutuottajaa titaanille, vaan kaikki raaka-aineet tuodaan joko Kiinan kautta tai suoraan Aasian tai Afrikan maista, Ekberg valottaa.
Hän arvioi, että Euroopan unionissa käytetään ilmeniittiä noin 2–3 miljoonaa tonnia. Kälviälle suunniteltu kaivos voisi tuottaa siitä arviolta 10 prosenttia.
Titaani on kevyt ja luja metalli, jota käytetään muun muassa avaruusteknologiassa, lentokoneissa, silmälaseissa, tekonivelissä sekä pigmenttiaineena.
– Myös hammastahnassa voi olla titaania, Ekberg kertoo.
Sivutuotteena ilmeniitin louhinnasta saadaan myös pieniä määriä rautarikastetta.
Edessä on pitkä prosessi
Tällä hetkellä kaivosalueella ei vielä tapahdu mitään.
– Pöpelikkö on ehkä oikea sana kuvaamaan tämän hetkistä tilaa, Ekberg naurahtaa.
Suunnitelmat kuitenkin ovat olemassa. Ensimmäisenä ympäristövaikutusten arviointi täytyy tehdä uudelleen sekä hankkeen kannattavuustarkastelu.
Ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on noin kaksi miljoonaa euroa.
– Kokonaisuudessaan tällaiset kaivosprojektit vievät vähintään 5–10 vuotta. Investointina avolouhos ja rikastamo ovat alle 100 miljoonaa euroa, Ekberg selventää.
Ekberg toivoo, että rahoitus saataisiin kotimaasta, vaikka se on vaikeaa.
– Kyllä näihin hankkeisiin useimmiten joudutaan ulkomailta hakemaan rahaa, Ekberg sanoo.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoi vieraillessaan Kokkolassa tiistaina uskovansa, että kotimaisinkin voimin voidaan viedä eteenpäin varsinkin pienemmän kokoluokan kaivos- ja mineraalihankkeita.
Mykkänen pitää varmana sitä, että sähköistyvän teollisuuden ja akkujen tarvitsemille mineraaleille riittää kysyntää ennemmin tai myöhemmin.
Kälviän kaivosalue olisi kooltaan noin 300–400 hehtaaria, ja sen sisälle tulisi avolouhos. Maanalaisen kaivoksen mahdollisuus on myös olemassa jatkoa ajatellen.
Työllistämisvaikutukset olisivat noin 150 henkeä. Kälviän kaivoksella ei välttämättä tultaisi tekemään jatkojalostusta, vaan rikaste kuljetettaisiin Eurooppaan.
Todennäköisesti Kälviältä saataisiin louhittua ilmeniittiä yli 20 vuotta.
Artikkelia korjattu 13.11.24 kello 17.40: Korjattu kuvatekstissä Ekbergin käsissä olevat ilmeniittimalmi ja titaani oikein. Ne oli nimetty aluksi kuvatekstissä väärinpäin.
