Euroopan kannalta on yksi asia, jolla on merkitystä, kun Yhdysvallat valitsee presidentin.
Tutkija ja analyytikko Leo Michel kertoo, että se on Donald Trumpin ”track record”.
– Trumpilla on historia, ja minusta hänen puheitaan ei voi ohittaa.
Mitä nämä puheet sitten ovat? Että hän lopettaisi Ukrainan sodan päivässä. Että eurooppalaiset, Natoa liian vähän rahoittavat maat saavat hänen puolestaan jäädä Putinin uhreiksi. Tai että maahanmuuttajat syövät pikkukaupungin asukkaiden kissat ja koirat.
Trumpin tukijat yrittävät Michelin mukaan olla välittämättä Trumpin erikoisista jutuista tai sanovat niiden olevan osa isompaa strategiaa. He luottavat Trumpin olevan taitava neuvottelija.
Mutta Michelin mielestä viime kahdeksan vuoden tekoja ja puheita presidentin virassa ja sen jälkeen ei voi väheksyä.
Eurooppa luotti Trumpin ensimmäisellä kaudella ”talon aikuisiin” eli järkeviin neuvonantajiin ja poliitikkoihin. Mutta he ovat lähteneet, Michel sanoo.
Kaksi edellistä puolustusministeriä ja useita turvallisuusneuvonantajia erosi tehtävistään ja kertoi näkemyksistään myöhemmin julkisuuteen haastatteluissa ja kirjoissaan.
– Tämä mies ei sovi johtotehtäviin, Michel summaa näiden näkemykset.
Michel on tehnyt pitkän uran Yhdysvaltojen puolustusministeriössä, ensin asevalvonnan ja myöhemmin Nato-politiikan johtajana sekä Yhdysvaltain maanpuolustuskorkeakoulussa. Nykyisin hän on Atlantic Councilin ja Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija.
Yhdysvaltain presidentinvaalit pidetään 5. marraskuuta, ja ehdokkaana ovat demokraattien Kamala Harris ja republikaanien Donald Trump.
Matalan profiilin Harris
Kamala Harrisin heikkous on se, että historiaa ulkopolitiikassa ei juuri ole.
Harrisilla ei ollut taustaa kansainvälisissä asioissa, kun hänen valittiin senaattoriksi.
Varapresidenttinä Harris ei ole ollut yhtä vaikutusvaltainen ulkopolitiikassa kuin jotkut edelliset varapresidentit. Häntä ei voi verrata George W. Bushin varapresidenttiin Dick Cheneyyn Irakin sodan aikana tai Barack Obaman varamieheen Joe Bideniin Afganistanin sodan aikana.
– Hän on siis erilainen.
Michelin mielestä Harris ei kuitenkaan ole ollut pelkkä hallinnon tiedottaja. Eikä hän ole ulkopolitiikassa naiivi.
Tehtävässään Harris on ollut tekemisissä eurooppalaisten johtajien ja Ukrainan johdon kanssa. Hän myös järjesti Venäjän ja Yhdysvaltain vankien vaihtoa viime elokuussa.
Ukrainalaisten kannattaa olla huolissaan
Euroopan turvallisuus riippuu vahvasti Venäjästä ja Ukrainan sodan lopputuloksesta. Trump on luvannut lopettaa sen päivässä. Kuin taikasauvan heilautus, sanoo Michel.
– Ainoa tapa lopettaa sota nopeasti on antaa Putinille se mitä hän tahtoo eli 20 prosenttia Ukrainan pinta-alasta, tulitauko ja luopua pakotteista, Michel vastaa.
Sen jälkeen Putin jatkaisi suunnittelua, miten hän valloittaa Kiovan ja koko maan. Ukrainalaisten kannattaa olla huolissaan, Michel arvioi.
Harris taas pitäisi Yhdysvallat Ukrainan ja Nato-liittolaisten rinnalla.
Michelin mukaan myös useimmat yhdysvaltalaiset strategit pitävät Yhdysvaltain etuna, että sillä on vahva läsnäolo Euroopassa. Pohjoinen, eli Suomi ja Ruotsi, on tärkeä suunta.
Jotkut asiat todennäköisesti jatkuvat, tuli valituksi kumpi vain.
Monet maan armeijan komentajista pitävät tärkeinä operaatioita Lähi-idässä, Afrikassa ja keski-Aasiassa.
Huomiota vievät myös Lähi-itä ja Kiina.
Trump on hakenut Kiinan kanssa vastakkainasettelua, Harris taas kiinnittänyt huomiota ihmisoikeuspolitiikkaan ja puhunut yhteistyön hakemisesta, kertoo CFR-tutkimuslaitos.
Lähi-idän konfliktin ratkaisussa Harris lähtee Israelin ja Gazan kahden valtion mallista, Trump tukee vahvasti Israelia.
Entä Suomi?
Entä jos ajatellaan suppeasti pelkästään Suomea, onko Suomen turvallisuuden kannalta väliä, kumpi tulee valituksi?
– Sillä on tietysti merkitystä, kuka Yhdysvaltain seuraava presidentti on.
Näin Suomen presidentti Alexander Stubb sanoi suurlähettiläille elokuussa. Hän jätti kertomatta, mikä merkitys on.
Suomi valmistautuu siihen, että tuli valituksi kumpi vaan, toimeen on tultava. Yhdysvaltain liittolaisuus ja tuki ovat Suomelle päättäjien mielestä elintärkeitä, ja siksi poliitikot varovat lausumasta vaaleista mitään.
Michelin mielestä Suomi on ollut Yhdysvaltain politiikassa erityisen huomion kohteena, ja hän uskoo tilanteen jatkuvan Suomen kannalta hyvänä. Tätä hän perustelee Suomen vahvalla ja koulutetulla armeijalla.
– Suomea olisi järkevin perusteluin vaikea saada näyttämään Yhdysvaltojen hyväksikäyttäjältä.
Euroopan huolet ovat vaalien sivujuonne. Ulkopolitiikka ei ratkaise Yhdysvaltain vaaleja. Maa on polarisoitunut, eli ihmiset jakautuvat tiukasti leireihin.
Michel näkee, että poliitikkona Trump painottaa asioita, jotka jakavat kansaa. Harris pyrkii pääsemään erimielisyyksien yli.
Michelin toive on, että maa olisi yhtenäisempi.
