Vaasalainen Gilles Monnet on kahden patentin mies.
Tai pian ehkä jo viiden, sillä kolme lisää on juuri hyväksyttävinä.
Patentit liittyvät keksintöihin, joita hän on tehnyt moottoreihin Wärtsilän Vaasan-tehtailla.
– Kun kehittää uutta tekniikkaa, tulee usein tehneeksi jotain, mitä muut eivät ole vielä tehneet, Monnet sanoo vaatimattomasti.
Keksinnöt ovat usein pieniä käytännön hoksauksia. Monnet on esimerkiksi keksinyt muokata pienen kaasuventtiilin kärkeä niin, että ilmanotto helpottuu.
– Joskus patentti on niinkin yksinkertainen juttu kuin yksi reikä lisää johonkin osaan. Välillä ihmettelen itsekin, voiko todella olla niin, ettei kukaan muu ole muka tehnyt tätä aiemmin.
Moottorifriikki La Rochellesta
Ranskalainen Monnet on 49-vuotias diplomi-insinööri, joka on asunut Suomessa 16 vuotta.
Hän on moottorifriikki, joka opiskeli Atlantin rannikolla La Rochellessa ja olisi jo silloin saanut harjoittelupaikan Wärtsilältä, jolla on tehdas naapurikaupunki Surgères’ssa.
Sen sijaan Monnet valitsi Argonnen tutkimuslaboratorion Chicagon lähellä Yhdysvalloissa. Argonne on 4 000 tutkijan kuuluisa jättilaitos, ja Monnet tutki siellä hybridiautojen voimansiirtoa.
– Toyotan Prius-hybridi oli tullut Yhdysvaltain markkinoille vuonna 1997, ja hybridien kehitys oli vahvaa, Monnet sanoo.
Syyskuun 11. päivän 2001 terrori-iskut vaikuttivat kuitenkin Yhdysvaltain ilmapiiriin niin, että Monnet’n suomalaisella vaimolla alkoi olla hankaluuksia saada jatkoa viisumiinsa.
Monnet kuuli, että Saksan Kölnissä olisi kiinnostava avoin pesti.
– Minulla oli ystävä, joka työskenteli Formula 1:ssä. Hän vinkkasi, että Toyotan F1-tiimi haki insinöörejä.
Glamour-kulisseissa Toyotan F1-insinöörinä
Monnet vakuutti Toyotan, ja japanilaisyhtiö palkkasi hänet formulatiimiinsä vuonna 2004.
Tiimi oli iso ja resurssit kunnossa. Kun insinööritiimi tarvitsi jotain, se saatiin. Vastapainoksi johto vaati tuloksia, ja paine oli äärimmäistä.
F1 on kilpa-automaailman näyteikkuna ja parrasvalot, katsojalle se tihkuu vaaraa ja seksiä. Insinöörien todellisuus oli jatkuvaa hiomista.
– Pinnalta se on täynnä glamouria, mutta arkityö oli erilaista. Se oli todella intensiivistä, ja jokainen keskittyi johonkin yhteen kapeaan osa-alueeseen. Se oli hyvin hierarkkista, tiimiä piti johtaa kuin armeijaa, Monnet kertoo.
Monnet’n rooli oli virittää auton ohjausjärjestelmiä. Hän tutki ajodataa ja simuloi muutoksia, joita sitten taas kokeiltiin radalla.
– Matkoja tuli paljon. Talvella mentiin vaikkapa Espanjaan testaamaan, kaksi autoa ja vara-auto rekoilla ja 70 ihmistä lentokoneella. Neljä päivää tehtiin töitä auton parantamiseksi, ja mitattiin kaikkea mahdollista.
Toyotan kuskit olivat Monnet’n neljän vuoden aikana Ralf Schumacher, Jarno Trulli, Olivier Panis ja Ricardo Zonta. He olivat supertähtiä, vaikkei Toyota ollut koskaan F1:n kärkikahinoissa.
– He olivat tietenkin tähtiä, mutta arjessa tavallisia ihmisiä. Olimme paljon tekemisissä. Heidän tehtävänsä oli ajaa, joten testeissä he tulivat viime hetkellä paikalle, ajoivat käsketyn määrän, ja sitten keskusteltiin, Monnet sanoo.
Vuonna 2008 formulatyö alkoi riittää. Jatkuva matkustus ja paine alkoivat tuntua, kun perheessä oli kaksi lasta. Esiin nousivat jälleen Suomi ja Wärtsilä.
Toyotalla oli kollega, joka oli aiemmin ollut Wärtsilällä töissä. Kollega kehui, että Wärtsilä on innovatiivinen yhtiö.
Ilmastonmuutos piiskaa Wärtsilää eteenpäin
Wärtsilä on teollisuusjätti ja Suomen kymmenen arvokkaimman yhtiön joukossa.
Silti sen merkitys on voinut jäädä monelle hämäräksi.
Yhtiöllä ei ole näkyviä kuluttajatuotteita à la Koneen hissit, Fiskarsin sakset tai Polarin urheilukellot. Sen sijaan Wärtsilä on maailman kärkeä laivojen ja energiantuotannon isojen moottorien valmistamisessa.
Raa’an voiman ohella Wärtsilä on tehnyt pitkään töitä sen eteen, että sen moottorit toimisivat useilla eri polttoaineilla.
Ajurina on ilmastonmuutos. Kun maailma pyrkii eroon fossiilisista polttoaineista, mutta ei vielä tiedetä mitkä polttoaineet nousevat johtaviksi, moottorien pitää olla joustavia.
Ja siinä Gilles Monnet on ollut mukana koko Wärtsilä-uransa.
Nyt hän on mukana kehittämässä moottorien kykyä toimia useilla eri polttoaineilla, kuten vedyllä, metanolilla ja ammoniakilla. Sitä kutsutaan fuel flexibilityksi eli polttoainejoustavuudeksi.
Monnet’n nykytitteli on general manager, suomeksi kutakuinkin keskiportaan johtaja.
– Eletään tosi kiinnostavia vuosia. On pakko oppia koko ajan paljon. Kun asiakas ostaa tänään moottorin, sen pitäisi toimia jopa 30 vuoden ajan myös tulevilla polttoaineilla, Monnet kuvaa.
Moottoritoimituksia on ympäri maailmaa. Monnet’n seuraava työmatka suuntautuu Yhdysvaltain Neitsytsaarille toimittamaan voimalaitoksen moottoreita.
Insinöörille se on juhlahetki, vähän kuin näkisi oman lapsensa ensiaskelet.
On iso etu, että yhtiössä on eri kansallisuuksia
Wärtsilälle patentit, mukaan lukien Monnet’n keksinnöt, ovat merkki edelläkävijyydestä.
Patentti on määräaikainen yksinoikeus jonkin innovaation käyttöön tietyllä markkina-alueella. Mitä enemmän yhtiöllä on patentteja, sitä enemmän sillä on rahanarvoista etumatkaa.
Se joka keksii eniten, usein myös tienaa eniten.
Ja kun tekee uutta, myös patentteja tippuu tiiviisti. Yhtiön tutkimus- ja kehitysjohtaja Juha Kytölä sanoo, että yhtiöllä on päämarkkinamaissa useita satoja patentteja suojaamassa sen ratkaisuja.
Kytölä itse valittiin viime vuonna Vuoden teknologiajohtajaksi.
Wärtsilä on läpeensä kansainvälinen. Palkkalistoilla on pelkästään Suomessa 55 eri kansallisuutta. Se on etu, sanoo Monnet.
– Ei riitä, että eri taustoilta tulevia ihmisiä vain laitetaan yhteen. Mutta kun se tehdään ympäristössä, joka tukee innovaatioita, niin se on mahtavaa.
Monnet kehuu Wärtsilän ilmapiiriä ja korostaa tiimityötä. Hänen patenteistaankin iso osa on syntynyt tiimissä.
– Olen todella ylpeä siitä, että saan olla mukana kehittämässä tulevaisuuden moottoreita.
Monnet ja hernekeiton dilemma
On torstai, ja Wärtsilän henkilöstöruokalassakin hernekeitto- ja pannukakkupäivä.
– Kun muutin Suomeen, otin usein pelkän pannukakun ja sitten jonkin muun keiton, Monnet nauraa.
Mutta nyt Vaasasta saa jo kunnon croissanteja, ei vain suomalaisia ”kroissantteja”, kuten Monnet muotoilee. Maahanmuuttajalle Vaasa on muutenkin helppo.
Energiateollisuudesta tuttu kaupunki on imenyt ulkomaisia osaajia. Vieraskielisten osuus asukkaista on 2000-luvun aikana noussut runsaasta kahdesta prosentista yli kymmeneen.
Myös mies itse on suomalaistunut. Yksi lapsista pelaa jääkiekkoa, ja pelireissut rytmittävät viikonloppuja. Monnet hallitsee myös suomalaisten ydinosaamisen eli sarkastisen huumorin.
– En muuttanut vain ilmaston takia, hän veistää kun kertoo vaimon merkityksestä asuinmaan valinnassa.
