Etäneuvonta ei ole toimiva vaihtoehto, Farmasialiiton Maija Pirttijärvi kertoo. Hän pohtii, voiko asiakas oikeasti ottaa yhteyttä ammattilaiseen ennen ostopäätöstä.
Pitäisikö itsehoitolääkkeet tuoda päivittäistavarakauppoihin? Sosiaali- ja terveysministeriön torstaina julkaiseman raportin mukaan se on mahdollista, jos turvallisuudesta ja neuvonnasta huolehditaan.
Raportti on kompromissi. Seuraavaksi väännetään siitä, mitä on riittävä turvallisuus ja neuvonta.
Työryhmässä mukana olleet Apteekariliitto ja Kaupan liitto ovat asiassa yhä täysin vastakkaisilla kannoilla. Toinen puolustaa jäsentensä olemassa olevaa liiketoimintaa, toinen hamuaa omille jäsenilleen uutta.
Apteekkariliitto väittää, ettei muutos palvelisi lääketurvallisuutta, kaupan ala lupaa kuluttajille lääkkeiden parempaa saatavuutta.
Molemmat tuntuvat kuitenkin olevan samaa mieltä siitä, että neuvonta olisi jatkossakin ammattilaisten rooli.
Mitä miettivät apteekeissa työskentelevät farmaseutit? Myyntikanavan laajentuminen voisi tuoda heille uusia työtilaisuuksia.
Täystyrmäys
Farmasialiiton puheenjohtaja Maija Pirttijärven mukaan asiaa on kysytty jäsenistöltä, ja tulos oli täystyrmäys.
– Niin voi kyllä sanoa. Me saimme keväällä jäsenkyselyyn noin 1 400 vastausta, ja siellä ei tainnut olla yhtään, joka olisi halukas päivittäistavarakauppaan myymään itsehoitolääkkeitä. Varsinkaan silloin, kun me emme pysty arvioimaan hoidon kokonaisuutta, Pirttijärvi sanoo.
– Meidän jäsenistömme on vahvasti sitä mieltä, että myyntikanavan laajentaminen ei tue rationaalista lääkehoitoa millään muotoa.
Pirttijärven mukaan koulutetut farmasian ammattilaiset eivät halua olla päivittäistavarakaupassa antamassa neuvontaa rajoitetusta lääkevalikoimasta ja yksittäisistä lääkkeistä.
– Meille tärkeintä on, että voimme arvioida sitä lääkehoidon kokonaisuutta, johon tämä itsehoitolääke on menossa mukaan.
Asiakkaan lääkityksen ymmärtäminen edellyttäisi sitä, että myyntipisteissä olisi yhteys kanta-palveluihin ja reseptitietoihin sekä aito yhteys asiakkaaseen. Vaikka yhteydet saataisiin, haasteeksi voi nousta työvoiman saatavuus.
Farmaseuteista ei Pirttijärven mukaan ole Suomessa juuri ylitarjontaa. Itsehoitolääkkeiden myynnin laajentamista saattaisi siis uhata jo työvoiman saatavuus.
Ratkaisuksi on kaavailtu etäneuvontaa, mutta siitä työntekijöiden edunvalvoja ei innostu.
– Onko asiakkaalla silloin tosiasiallinen mahdollisuus ottaa yhteyttä farmasian ammattilaiseen jo ennen ostopäätöstä? Siinä vaiheessa kun lääke on ostettu, on ehkä jo vähän myöhäistä.
Pirttijärvi pelkää, että itsehoitolääkkeiden myyntikanavien laajentaminen kasvattaisi myös turhaan myytyjen lääkkeiden määrää.
– Apteekeissa pystymme kasvokkain arvioimaan, pitäisikö asiakkaan ottaa mieluummin yhteyttä lääkäriin kuin kokeilla sillä itsehoitolääkkeellä.
Edunvalvoja muistuttaa pääministerin kokemuksista
Farmasialiiton Pirttijärvi muistuttaa, että pääministeri Petteri Orpokin (kok.) on kuvannut tällaista omakohtaista kokemusta.
– Siinähän kävi niin, että apteekissa ei myyty hänelle närästyslääketta vaan hänet passitettiin ensiapuun, jossa havaittiin, että infarkti on käynnissä, Pirttijärvi sanoo.
Orpo kärsi sydänongelmista vuonna 2021. Myöhemmin hän muisteli Iltasanomien henkilökuvassa, miten apteekissa kokenut farmaseutti tunnisti, että nyt ei lähdetä närästyslääkkeen kanssa kotiin vaan päivystykseen.
Kun hallitus vuoden kuluttua jättää itsehoitolääkkeitä koskevan esityksen eduskunnalle, keskeinen kysymys kuuluu:
Kykenisikö päivittäistavarakaupan etäfarmaseutti samaan?
