Mykoplasmabakteeri aiheuttaa useimmiten vain lievää flunssaa, eikä sairastunut välttämättä edes tiedä taudin aiheuttajaa.
Mykoplasmabakteerin aiheuttamat tautitartunnat ovat kääntyneet nousuun Suomessa. Tilanne on yhä rauhallinen, mutta tartuntojen määrä kasvanee syksyn mittaan.
Mykoplasmabakteerin (M. pneumoniae) aiheuttamat hengitystieinfektiot putosivat dramaattisesti tiukkojen koronasulkujen aikana, samoin kuin monien muidenkin hengitystieinfektioiden.
Koronavuosina 2021 ja 2022 mykoplasmatapauksia todettiin vähemmän kuin yhtenäkään aiempana vuonna 2000-luvulla, vain noin 300–400 vuodessa.
– Vaikuttaa siltä, että tapauksia on vasta nyt ollut enemmän. Mykoplasma on palanut vähän hitaammin kuin jotkut muut taudit pandemian jälkeen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Leif Lakoma kertoo.
THL:n tartuntatautirekisterin mukaan nyt vuonna 2024 lukema on noussut takaisin tavanomaiseen eli yli tuhanteen, mutta alle kolmeen tuhanteen kirjattuun tapaukseen, ainakin vielä ennen syksyä. Tuorein luku on noin 1 250 todettua tapausta.
– Määrä alkaa viitata siihen, että tapauksia tulee vähintään yhtä paljon kuin pandemiaa edeltävinä vuosina, tai enemmänkin.
Edellinen suurempi mykoplasmaepidemia Suomessa oli vuonna 2011. Silloin tapauksia kirjattiin lähemmäs 8 000. Mykoplasma kiertää tavallisesti sykleissä, joissa tartuntoja tulee tavallista enemmän noin 3–5 vuoden välein.
On kuitenkin hankalaa arvioida bakteerin esiintyvyyttä kovin tarkasti, sillä mykoplasma aiheuttaa useimmiten vain lievän ylähengitystieinfektion, eikä aina oireile kantajallaan lainkaan. Virallisesti todetut tartunnat ovatkin Lakoman mukaan vain jäävuoren huippu.
Useimmiten vain flunssaa, harvemmin keuhkokuumetta
Vakavampana oireena M. pneumoniae -bakteeri voi aiheuttaa keuhkokuumeen, tosin useimmiten lievän sellaisen. Sitäkin harvinaisempana oireena bakteeri voi ajoittain johtaa sydänlihastulehdukseen tai vaikeisiin iho-oireisiin.
Mykoplasma on syypää noin viidesosaan aikuisten ja lasten keuhkokuumeista. Bakteeria esiintyy erityisesti lapsilla ja nuorilla. Lakoman mukaan syytä tähän ei täysin tiedetä.
Esimerkiksi vuonna 2022 mykoplasmatapauksista puolet todettiin alle 20-vuotiailla.
Vaikka mykoplasma leviää usein kouluissa ja päiväkodeissa, suurin osa pikkulapsista sairastaa bakteerin aiheuttaman taudin vain lievänä flunssana. Mykoplasman aiheuttamista keuhkokuumeistakin suurin osa ilmenee lapsilla ja nuorilla.
Mykoplasmabakteerin aiheuttama keuhkokuume on harvoin vakava: vain noin yksi 50:stä tarvitsee sairaalahoitoa. Mykoplasmaa hoidetaan antibiooteilla, mutta bakteeri jää usein hoidosta huolimatta limakalvoille viikoiksi ja voi aiheuttaa sitkeää yskää.
Vaikka mykoplasman tapausmäärät ovat kasvaneet, Lakoma ei ole sen osalta huolestunut tulevasta syksystä.
– Varmasti aikanaan tulee influenssa-aaltoja ja koronavirusaalto. Yleensä mykoplasma on näihin verrattuna pienempi tekijä, kun puhutaan sairaalahoidosta.
