Taikuri Milla Magia on äksy, ehkä jo keski-iän puolella oleva noita. Oikeastaan jopa kemisti. Hän on futuristi Elina Hiltusen suosikkihahmo Aku Ankassa.
Aku Ankan päätoimittaja Aki Hyyppä on puolestaan aina rakastanut Pikku apulaista.
– Se on tekoälykaveri, jolla on selvästi oma älynsä. Siellä se puuhaa omiaan, mutta on kuitenkin auttamassa ja ojentamassa ruuvimeisseliä keksijälle.
Niin, keksijä. Ankkalinnan ykkösfyysikko on Pelle Peloton, jonka käsialaa ovat monenmoiset lentohärvelit. Monet keksinnöt tuovat mieleen vaikkapa sähköskuutit, tietokoneet ja tekoälyn.
Näkikö Pelle Peloton tulevaisuuteen? Oliko hän futuristi?
Pelle ei nähnyt tulevaisuuteen, mutta keksi sitä. Siinä mielessä sekä Pellen että koko Ankkalinnan meininki on futuristista, vastaa Hiltunen.
Aki Hyyppä sanoo, että joillakin Pellen keksinnöillä on tieteellistä pohjaa.
Legendaarisimmat keksinnöt ovat Carl Barksin (1901–2000) kynästä, ja ne ovat tehty pääosin 1950-luvulla. Hyyppä sanoo Barksin seuranneen aikansa tiedelehtiä ja science fictionia.
Jos Pellen usein käyttämällä aikakoneella pääsisi 1900-luvun alkuun, nykymeno näyttäisi noituudelta.
– Kuten me futuristit sanomme: Never say never. Ihminen on lopulta aika kekseliäs, Hiltunen sanoo.
Hyyppä nostaa esiin Sudenpentujen käsikirjan, joka sekin on Barksin kynästä. Sieltä tuntuu löytyvän järkevä ja perusteltu vastaus melkein mihin tahansa Sudenpentujen kysymyksiin. Se on ikään kuin toimitettu internet.
– Jos tekee Googlessa haun, pitää itse selvittää ja päättää, onko vastaus järkevä ja oikein. Mutta sudenpentujen käsikirja antaa valistuneen ja ihan oikean vastauksen kaikkiin kysymyksiin. Se on haavekuva internetistä ja siitä, mitä kaikkea tietoa sieltä löytyy.
Liian väljiä perhesuhteita?
Ankkalinnan radikaali meno soti myös yleisimpiä 1950-luvun perheihanteita vastaan. Aku hoiti veljenpoikiaan, Iines siskontyttöjään ja Sepe oli yksinhuoltajaisä. Lisäksi kaikki seikkailivat tahoillaan, ja Sepe yritti useaan otteeseen syödä poikansa parhaat ystävät.
Ainoan kohun Aki Hyyppä muistaa 1970-luvulta, jolloin Suomessa nousi keskusteluun Aku Ankan isyys. Housuttomana viilettävää Akua ei pidetty oikeanlaisena mallina suomalaislapsille, kun suhde Iinekseenkin oli katkolla vähän väliä. Huoli levisi nopeasti kansainväliseen lehdistöön, mutta kuoli aika nopeasti.
– Sepe itse asiassa johti keskustelua ravintosuosituksista jo vuosikymmeniä sitten. Eihän edes Sepe syö lihaa, vaikka tekisi kovasti mieli.
Elina Hiltusesta erityisen hienoa on Akkarin kyky visioida tulevaisuutta huumorin kautta niin, että mukana pidetään visuaalinen kuvitus.
Carl Barks ei ollut ennustaja, mutta hän kykeni visioimaan tulevaisuutta avoimin mielin. Luova lopputulos toimii inspiraation lähteenä keksintöjä kehittäville.
Faktat + mielikuvitus = tulevaisuus
Yritysmaailmaa kouluttava Elina Hiltunen on huomannut, että moni insinööri seuraa science fictionia. Onpa insinöörejä kehotettu kahlaamaan läpi Harry Potterin elokuvatkin.
– Sarjakuvapiirtäjät, kirjailijat ja kuvittajat luovat tulevaisuuteen siemeniä. Se kuuluu heidän työnkuvaansa.
Hiltunen toivoo, että luovaa ajattelua arvostettaisiin enemmän. Kun asiaa mietitään innovaatioiden kautta, ennen kaikkea töissä pitäisi olla aikaa leikitellä ideoilla, käyttää huumoria ja testata. Siten pystytään kehittämään uudenlaisia asioita, hän sanoo.
Tulevaisuudentutkijat puhuvat skenaarioista eli erilaisista tulevaisuuksista. Niiden pohtiminen pitäisi Elina Hiltusen mukaan olla jokaisen organisaation, mutta myös jokaisen ihmisen tehtävä. Siksi, että elämä ei aina mene, niin kuin on ajatellut. Vähiten Ankkalinnassa.
Leikkisyys on oman ajattelun laajentumista. Se on turvallista, sillä se antaa luvan harjoitella erilaisia tulevaisuuksia. Esimerkiksi lapset harjoittelevat leikeissään erilaisia skenaarioita.
– Leikkiä ja leikkisyyttä aliarvioidaan valitettavasti paljon.
Kristallipallon puuttuessa Hiltunen on kehittänyt tulevaisuuden ennakoinnin kaavan.
Tulevaisuuden ennakointi on = faktat + mielikuvitus.
– Tietyt faktat on oltava hallussa, mutta tulevaisuuteen ei voi kurkistaa ilman mielikuvitusta. Pitää osata miettiä, että mitä jos.
Materiansiirrin ja päästötöntä energiaa
Mikä meitä voisi tulevaisuudessa odottaa, jos ankkoja on uskominen? Aki Hyyppä sanoo, että ankkojen maailma tarjoaa mahdollisuuksia aikamatkailusta materiansiirtämiseen ja päästöttömään energiaan.
Elina Hiltunen kertoo, että ihmisten maailmassa kehitteillä on esimerkiksi synteettistä biologiaa.
– Se tarkoittaa, että pystytään räätälöimään eläviä organismeja. Voi esimerkiksi luoda koiran, joka loistaa pimeässä.
Tällä hetkellä kehitellään jo hiilidioksidista tehtävää ruokaa, alkoholia, muovia tai polttoainetta.
Moni miettii parhaillaan, millaisen roolin haluaa antaa tekoälylle. Elina Hiltusen mielestä on hyvä tuntea sekä intoa että pelkoa tekoälyn edessä.
– Tekoäly on mahtava pikkuapuri jo nyt. Mutta omaa ajattelua ei saa ulkoistaa tekoälylle. Se on yhtä fiksu kuin se aineisto, millä se on opetettu. Jos aineistossa on vääristymiä, tekoäly antaa vääriä vastauksia.