Hoitotyöhön kuuluu monilla paljon fyysistä kuormitusta: kävelyä, nostelua ja erilaisia työasentoja.
Nyt hoitotyötä tekeville kertyvästä liikkeestä on myös mitattua tietoa. UKK-instituutin tutkimuksen mukaan hoitotyötä tekeville tuli keskivertoa enemmän reipasta ja rasittavaa liikettä. Tulokset ovat alustavia ja vielä vertaisarvioimattomia.
Keskimäärin työikäinen väestö ottaa päivässä runsaat 7 200 askelta. Hoitohenkilöstölle kertyi myös askeleita enemmän kuin samanikäisille samaa sukupuolta oleville keskimäärin kertyy.
– Päivätasolla tulee parikintuhatta askelta enemmän. Me pystyimme huomioimaan myös hoitajien kuntotasoa. Mielenkiintoista oli havaita, että alustavien tulosten mukaan heikonkin kestävyyskunnon omaavilla hoitajilla liikettä tulee keskimäärin enemmän kuin parempikuntoisilla keskivertokansalaisilla, UKK-instituutin vanhempi tutkija Pauliina Husu sanoo.
Runsaan kahdensadan hoitoalalla työskentelevän henkilön liikettä mitattiin liikemittarilla, joka rekisteröi liikkumisen ja sen tehon sekä paikallaanolon. Tutkimuksessa ei eroteltu liikkumista työ- ja vapaa-ajan välillä, mutta UKK-instituutti aikoo selvittää sitä jatkossa.
Jos työ on jatkuvasti liian raskasta, seuraa väsymistä ja rasitusvammoja
Runsas rasittava ja reipas liike sekä suuri askelmäärä voivat vaikuttaa yksinomaan hyvältä asialta kunnon kannalta.
Osa fyysisesti raskasta työtä tekevistä on kuitenkin hankalassa tilanteessa, olipa kyse mistä tahansa fyysisesti kuormittavasta työstä.
– Jos henkilö tekee koko ajan liian raskasta työtä suhteessa omaan kuntoonsa, hän kuormittuu, kuormittuu ja kuormittuu. Tulee enemmänkin rasitusvammoja, väsymistä, henkistä voimattomuutta ja muuta, eikä niin, että fyysinen työ riittävän palautumisen jälkeen nostaisi sitä kuntoa, UKK-instituutin johtaja, professori Tommi Vasankari sanoo.
Tommi Vasankarin mukaan valtaosalla istumatyötä tekevistä kunto kohoaisi jo sillä, että päiviin saisi lisää liikettä.
– Mutta sitten niille, jotka tekevät kuormittavaa, vaativaa, kroppaa koettelevaa työtä enemmän kuin istumatyöntekijät, tarvitaan erilainen resepti, Tommi Vasankari sanoo.
Reseptin on oltava yksilöllinen, jotta kestävyyskuntoa ja lihasvoimaa saataisiin kohennettua tai tarvittaessa ylipainoa pienennettyä. Toisena keinona on se, että työtä pyritään saamaan eri keinoin kevyemmäksi. Myös hyvä työergonomia on olennaista.
Kipu väheni harjoittelun ja neuvonnan yhdistelmällä
UKK-instituutti sai tutkimuksessaan myönteisiä tuloksia siitä, miten selkäkipuisten hoitotyötä tekevien kipuja ja selkäkivun pelkoja saatiin vähennettyä. Uusimmat tulokset julkaistiin viime vuonna. Tutkittavina olivat samat henkilöt, joita seurattiin liikemittareilla.
Kuuden kuukauden mittaisen pilatestyyppisen lihaskuntoharjoittelun ja selkäneuvonnan yhdistelmän myönteinen vaikutus oli nähtävissä vielä kahden vuoden kuluttua harjoittelun ja neuvonnan alkamisesta. Vaikutus alkoi kuitenkin pienentyä, mitä pidempi aika aloituksesta kului.
Kipuja ja fyysisesti kuormittaviin työtehtäviin liittyvää kivun pelkoa oli tällaisen jakson jälkeen osallistujilla vertailuryhmää vähemmän ja he kokivat elämänlaadun kohenevan.
– Myös sairauspoissaolot ja niihin liittyvät kustannukset vähenivät tällä yhdistelmäryhmällä, Pauliina Husu sanoo.
UKK-instituutin tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin Tampereen yliopistollisen sairaalan kanssa kolmessa aallossa, joista ensimmäinen alkoi vuonna 2011.
Pauliina Husun mukaan tutkimus on yksi osoitus keinoista, joilla jo selkävaivoista kärsivien tilannetta voidaan parantaa. Yksittäiset ihmiset ja työt ovat erilaisia, joten keinojenkin on oltava yksilöllisiä. Husun mukaan on kiinnitettävä huomiota myös ennaltaehkäisyyn.
– On paljon keinoja, joilla voidaan kohottaa ja pitää yllä kuntoa ja työ- ja toimintakykyä, ja on myös keinoja, joilla voidaan vaikuttaa työhön ja työn kuormitukseen. Näitä keinoja yhdistelemällä yksilölle sopivalla tavalla ilman muuta voidaan vaikuttaa moneen asiaan, UKK-instituutin vanhempi tutkija Pauliina Husu sanoo.
Jatkossa ”leijonanosa kansasta kärsii siitä, että kroppa ei jaksa”
Tommi Vasankari pitää ”hurjan, hurjan haastavana”, että suomalaisten kunto on jo kymmenien vuosien ajan heikentynyt monilla mittareilla. Silti jatkossakin on useiden eri alojen töitä, jotka ovat fyysisesti raskaita.
– Me tulemme koko ajan lähemmäs ja lähemmäs sitä tilannetta, että leijonanosa kansasta kärsii siitä, että kroppa ei jaksa, jos päivän aikana pitäisi vähän enemmän siitä omasta fysiikasta irti saada, Tommi Vasankari sanoo.
Vasankarin mukaan vastuu kunnosta huolehtimisesta on jätetty liikaa vain yksilöiden vastuulle. Suomalaisten kunnon kääntämiseen olisi tartuttava tosissaan kaikilla yhteiskunnan tasoilla, monilla samanaikaisilla toimilla.
Fyysisesti raskasta työtä tekevien toimintakyvyn ylläpitämiseksi olisi tarjottava tukea työnantajien taholta tai muin keinoin.
– Meidän täytyy tavalla tai toisella koettaa valmentaa, auttaa, kannustaa näitä henkilöitä, Tommi Vasankari sanoo.
