TBILISI ”Valitse rauha, älä sotaa”. Näin julistaa Georgiaa hallitsevan venäjämielisen Georgialainen unelma -puolueen vaalimainos.
Julisteessa on rinnakkain sodan raunioita Ukrainasta ja värikuva kukoistavasta, idyllisestä Georgiasta.
Mainoksilta ei voi välttyä, sillä niitä on lähes jokaisella bussipysäkillä ja metroasemilla.
Julisteen viesti näyttää olevan: Jos valitset Georgialainen unelma -puolueen saat rauhan, mutta jos äänestät oppositiota kohtalona voi olla sota.
Maan valtapuolue Georgialainen unelma käyttää siis tehokkaasti sotaa pelotteena vaalimainonnassaan.
Osaan kansasta viesti voi upota, koska georgialaisilla on vielä tuoreessa muistissa Venäjän hyökkäys Georgiaan vuonna 2008. Ja edelleen Venäjä miehittää viidesosaa Georgiasta, Abhasiaa ja Etelä-Ossetiaa.
Kadulla opposition vaalimainoksia jakavat parikymppiset nuoret eivät kuitenkaan vaikuta kovin sotaisilta.
– Koko Eurooppa on nähnyt, kuinka yritämme taistella eurooppalaisten arvojen puolesta. Tämä on mahdollisuutemme elää ja opiskella vapaasti. Emme halua Moskovaan, sanoo 19-vuotias Ani Kuprava.
Nuorisoporukka kuuluu oppositiopuolueiden muodostamaan Muutos-koalitioon. He esittelevät lähellä sijaitsevan toimistonsa. Säkkituoleilla istuvat nuoret tervehtivät, mutta muuten he keskittyvät näpyttämään kännyköitään.
Suurin vaalityö tehdään sosiaalisessa mediassa.
– Ymmärrämme, että politiikka on tärkeää. Haluamme oman tulevaisuuden, emme Venäjän tulevaisuutta, sanoo parikymppinen Luka Tetradze.
Ex-tiedustelupomo: ”Kuin suoraan Putinin pelikirjasta”
Venäjä pyrkii vaikuttamaan vaalitulokseen kaikin keinoin, sanoo Georgian tiedustelupalvelun entinen pomo Batu Kutelia Ylelle.
Hän työskentelee nykyisin yhdysvaltalaisessa Atlantic Council -ajatushautomossa. Sotilasliitto Natoa lähellä olevalla ajatuspajalla on toimisto Tbilisissä.
– Hallitsevan puolueen Georgialaisen unelman propaganda on suoraan Venäjän ja Putinin pelikirjasta, sanoo Kutelia.
– Puolue väittää, että oppositio vetäisi maan sotaan Venäjän kanssa, ja että oppositio on lännen agentti.
Georgialainen unelma tuli valtaan 12 vuotta sitten. Puolueen perusti venäjämielinen miljardööri Bidzina Ivanišvili. Hän on Georgian rikkain ihminen, joka keräsi omaisuutensa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Moskovan mafiamaailmassa.
Kutelian mukaan jo silloin Ivanišviliä syytettiin Venäjä-mieliseksi.
Georgialaisen unelman käännös Venäjää kohti tapahtui ensin pikkuhiljaa ja sitten yhtäkkiä, kuvailee Kutelia.
Hänen mukaansa venäjämielinen valtapuolue haluaa kuitenkin näyttää EU-myönteiseltä, koska se tietää, että noin 80 prosenttia georgialaisista kannattaa EU-jäsenyyttä.
– Georgialainen unelma puhuu Euroopasta ja länsimaisesta demokratiasta, mutta todellisuudessa se ajaa aivan muuta, sanoo Kutelia.
Viime kesänä Georgian hallitus runnoi läpi niin sanotun agenttilain, joka on lähes kopio Venäjän vastaavasta laista. Lain mukaan tiedotusvälineet ja järjestöt, jotka saavat yli viidenneksen rahoituksestaan ulkomailta, luokitellaan ulkomaisiksi agenteiksi.
Georgian kansa lähti vastustamaan lakia. Viime keväänä yli 200 000 ihmistä osoitti mieltään sitä vastaan. Georgian presidentti Salome Zurabišvili kutsui lakia perustuslain vastaiseksi ja yritti estää se voimaantulon veto-oikeudellaan.
Georgian valtapuolue leimaa opposition edustajat vieraan vallan agenteiksi.
Agenttilain voimaantulo pysäytti Georgian EU-jäsenyysprosessin.
– Kehitys on samankaltaista kuin Venäjällä, kun valtio hyökkäsi riippumattomia toimittajia ja kansalaisjärjestöjä vastaan ja kukisti oppositiopuolueet, sanoo Kutelia.
Georgialainen unelma -puolue on vastikään julistanut kieltävänsä kaikki oppositioryhmät, jos se voittaa vaalit.
– Jos näin käy, uskon, että tulee mielenosoituksia ja ihmiset protestoivat, sanoo Kutelia.
Georgialainen unelma on kiistänyt syytökset, joiden mukaan se pyrkisi lähempiin suhteisiin Putinin Venäjän kanssa. Pyynnöstämme huolimatta emme saaneet haastattelua puolueen edustajilta.
Kotietsinnät alkoivat vaaliviikolla
Viime vuosina Georgialainen unelma on lämmittänyt uudelleen kauppasuhteita Venäjän kanssa ja lentoliikenne maiden välille on palautettu.
Kutelia kertoo myös vaaliviikolla uutisoiduista kotietsinnöistä, joita poliisi on tehnyt lännen kanssa yhteistyötä tekevien koteihin. Viimeksi torstaina poliisi ratsasi ajatushautomo Atlantic Councilissa työskentelevien Kutelian kollegoiden koteja. Kutelia välttyi ratsialta.
Vaalien rehellisyyteen Kutelialla ei luota. Hän uskoo, että Georgialainen unelma tekee kaikkensa, jotta se pysyy vallassa ja tässä sitä auttaa Venäjä.
– Georgiassa on paljon venäläisiä, ei vain sodan takia lähteneitä, vaan myös Venäjän valtiolle työskenteleviä. Venäjä voi halutessaan lamauttaa Georgian infrastruktuuria tai hyökätä muulla tavoin, sanoo Kutelia.
Aseelliseen hyökkäykseen Kutelia ei usko ainakaan niin kauan kuin Venäjä sotii Ukrainassa.
Georgiassa on myös paljon niitä, jotka ovat valmiita myymään äänensä rahasta, Kutelia toteaa.
Kutelian mukaan Venäjälle ei kyse ole vain Georgiasta vaan koko Kaukasuksesta. Georgia aloitti värivallankumoukset, joita seurasi muun muassa kansannousu Ukrainassa.
– Panokset ovat paljon korkeammat kuin vain pieni pala maata, jossa on länsimaisia ihmisiä, hyvää viiniä ja hyvää ruokaa, sanoo Kutelia.
Kutelian mukaan Venäjä yrittää Georgiassa samaa kuin Ukrainassa.
– Ensin se pyrki kaappaamaan Ukrainan valtion oligarkkien ja korruption kautta. Kun se ei onnistunut, he hyökkäsivät asein, Kutelia toteaa.
Venäjä haluaa pitää Georgian otteessaan myös Keski-Aasian kaupan vuoksi. Georgia on kieltäytynyt tukemasta länsimaiden asettamia Venäjän vastaisia pakotteita ja siksi Venäjä pystyy kiertämään pakotteita Georgian kautta.
Kutelian mukaan Georgiassa pestään myös venäläistä rahaa.
– Georgiaan on rekisteröity useita venäläisiä yrityksiä, joiden kautta raha kulkee, toteaa Kutelia.
”Viimeinen mahdollisuus”
Oppositiopuolueiden yhteiseen tilaisuuteen Tbilisin keskustaan on saapunut tuhatpäin kannattajia. Kaikille ei riitä istumapaikkoja.
Oppositiojohtaja Irakli Kupradze seisoo lavalla ja huudattaa yleisöä.
– Tulevaisuutemme on Eurooppa, väki huutaa kuorossa.
Yleisö hurraa ja heiluttaa Euroopan unionin ja Georgian lippuja. Georgian kansallislaulun jälkeen osallistujat kajauttavat vielä Euroopan hymnin.
Oppositiolla on viimeiset hetket saada kansa vakuuttuneeksi, että Georgian pitäisi muuttaa suunta kohti länttä. Paikalla on nuoria, mutta myös iäkkäämpää väkeä.
Ennen tilaisuuden alkua Vapauden aukio -oppositiopuolueen johtaja Levan Tsutskiridze kertoo Ylelle, että voi olla Georgian viimeinen mahdollisuus muuttaa suuntaa.
– Tämä on valinta demokratian ja itsevaltiuden välillä. Eurooppalaisen Georgian tai venäläisen diktatuurin välillä, sanoo Tsutskiridze.
