Luotettavuus gluteenittomassa valikoimassa on Teija-Leena Heikulle tärkein kriteeri kahvilan valintaan. Annoskoon pienentäminen ei leipomon edustajan mukaan juuri laskisi hintoja.
Gluteenittomat leivonnaiset on aseteltu oikeaoppisesti turkulaiskahvilan vitriinissä ylätasolle. Alla olevassa kyltissä lukee isolla G eli gluteeniton tuote.
Kaikki on siis valmiina parhaillaan vietettävää keliakiaviikkoa varten, sillä sen teemana on kahvitellaan gluteenittomasti.
Turun seudun keliakiayhdistyksen puheenjohtaja Pekka Varheensalo ja Keliakialiiton valitsema vuoden gluteenittoman elämän lähettiläs Teija-Leena Heikku arvostavat kahvilan suolaista tarjontaa, mutta toivovat makeiden leivonnaisten olevan kooltaan pienempiä.
– Moni on kiireinen, eikä ehdi tai välttämättä jaksakaan syödä kohtuuttoman isoa kahvileipää. Tarjolla voisi olla voisilmäpulla kermaisen leivoksen lisäksi, sanoo Pekka Varheensalo.
Kaksikko muistuttaa pienemmän annoskoon ja vähäisemmän sokerinkäytön terveysvaikutuksista. Pahitteeksi ei olisi myöskään tuotteen pienenemisen myötä pienenevä hinta.
Keliakialiiton kaksi vuotta sitten tekemän kyselyn mukaan gluteenittomat tuotteet ovat keskimäärin kaksi kertaa kalliimpia kuin tavalliset tuotteet. Gluteenittomissa jauhotuotteissa hinta saattaa olla nelinkertainen.
Ulkomailta tuotavat viljat nostavat hintaa
Leipomoyritys Pirjon Pakarin tuotekehityspäällikkö Niko Marjakangas lupaa viedä turkulaiskahvilassa saadun palautteen pienemmästä annoskoosta mukanaan tuotekehitykseen. Hinnassakin voidaan hänen mukaansa jossain määrin tulla vastaan.
– Gluteenittoman tuotteen hintaa nostavat kalliimmat raaka-aineet, jotka joudutaan usein tuomaan ulkomailta. Kotimaista gluteenitonta kauraa pystymme käyttämään, mutta sekin on leipomoille tavallista kauraa kalliimpaa.
Marjakangas muistuttaa, että hintaa nostavat lisäksi erilliset tilat ja tuotantovälineet, joilla pyritään estämään jokaisessa tuotantovaiheessa raaka-aineiden kontaminaatio eli saastuminen gluteenia sisältävistä ainesosista. Esimerkiksi pelkkä jauhopöly leipomossa tai kahvilassa huolimattomasti käytetyt ottimet riittävät tähän.
Leivonnaisen koko ei ole ratkaisevin seikka hinnassa, kertoo Niko Marjakangas videolla.
Tieto gluteenittomuudesta lisääntynyt
Gluteenittomuuden määritelmä on kirjattu lakiin, leivonnainen tai ruoka joko on tai ei ole gluteeniton. Suomessa gluteeniton tuote merkitään G-kirjaimella.
Keliakiaa jo 1980-luvulta saakka sairastanut Teija-Leena Heikku varmistaa joka kerta ulkona aterioidessaan, onko tuote varmasti gluteeniton.
– Jos vastaus on, että emme takaa G-merkinnällä merkityn tuotteen gluteenittomuutta, jätän tuotteen ostamatta. Ravitsemusalan henkilökunnan tietämys on kyllä valtavasti lisääntynyt, kiittelee Heikku.
Pirjon Pakarin edustajan Niko Marjakankaan mukaan niin leipomoiden kuin kahviloiden henkilöstö perehdytetään erikoisruokavalioihin muun muassa Ruokaviraston ohjeistuksella.
Keliaakikot kasvava asiakasryhmä
Keliakialiiton mukaan keliakiaa sairastaa noin 70 000 ja tietämättään noin 80 000 suomalaista. Lisäksi moni noudattaa gluteenitonta ruokavaliota, vaikka keliakiaa ei ole diagnosoitu.
Turun seudun keliakiayhdistykseen kuuluu noin 1 600 jäsentä.
– Se on pienen kunnan verran väkeä, havainnollistaa Pekka Varheensalo keliaakikkojen määrää.
Keliakialiitto kannustaa jäseniään vierailemaan keliakiaviikon aikana kahviloissa ja tiedustelemaan gluteenittomia tuotteita. Tavoitteena on saada kahvilat laajentamaan valikoimaansa ja myös toimimaan oikein gluteenittomien tuotteiden kanssa.
– Ainesosaluetteloa en kaipaa vitriiniin. Riittää, että sen saa pyydettäessä. Tärkeää on, että käytössä on erilliset ottimet ja gluteenittomat tuotteet on eriytetty muista, sanoo kotitalousopettajana työuransa tehnyt Teija-Leena Heikku.
Sekä Varheensalo että Heikku painottavat keliaakikkojen kasvavaa määrää asiakaskunnassa.
– Gluteenittomat tuotteet kannattaa siis ottaa mukaan kahvi ja pulla -tarjoukseen, huikkaa Teija-Leena Heikku.
