Ympäri vuoden aluksessaan asuva Toni Redsven on törmännyt GPS-häiriöihin useamman kerran kuluneen kesän aikana.
Tuorein kokemus on tältä viikolta, kun Redsven perheineen ajoi yötä vasten Tallinnaan.
– Häiriöt alkoivat käytännössä heti, kun ylitimme Suomen aluevesirajan ja jatkuivat loppumatkan. Osa järjestelmistä toimi, osa oli pois pelistä, Redsven kuvailee.
Heinäkuussa Redsven veneili itäisellä Suomenlahdella Kotkan suunnalla, kun GPS-laitteet pimenivät täysin. Häiriöt eivät ole aiheuttaneet vaaratilanteita, sillä Redsvenillä on aina käytössään myös paperikartat. Redsven pitää puolisonsa kanssa Youtubessa aluksen nimeä kantavaa m/s Orbiit -kanavaa, jossa hän on kertonut myös häiriötilanteista.
Yle kertoi alkuviikolla, että GPS-häiriöt ovat lisääntyneet merkittävästi alkusyksyllä Suomenlahdella. Traficom toivoo saavansa veneilijöiltä ilmoituksia kaikilla vesialueilla havaituista häiriöistä.
Moni kohdannut häiriöitä
Useat Ylen haastattelemat veneilijät kertovat GPS-häiriöistä. Niiden takia vene saattaa esimerkiksi ilmaantua kartalle eri paikkaan kuin mikä todellinen sijainti on.
Veneilykouluttajana toimiva Bettina Sågbom on huomannut, että häiriöt toistuvat usein samoissa paikoissa. Sågbom on purjehtinut kesän aikana erityisesti Hangon edustalla. Hänen havaitsemansa häiriöt ovat sijoittuneet Hankoniemellä Tulliniemen pohjoispuolelle ja Tvärminnen eteläpuolelle.
– Yksi alue on sellainen, että olen ollut siellä 6–7 kertaa tänä kesänä, ja joka kerta samassa kohtaa GPS alkaa heittää. Sijainti pomppii edestakaisin.
Sågbomin mukaan muutkin veneilijät ovat kertoneet häiriöitä olevan niin paljon, että ne eivät enää oikeastaan edes yllätä.
– Eilen oli pientä häiriötä välillä Porkkalanniemi–Espoo. Kesti vain jotain sekunteja, eikä haitannut matkaa, Janne Vauhkonen kommentoi.
Häiriötä vai häirintää?
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan tutkimusjohtaja Martti Lehto katsoi Ylen pyynnöstä Toni Redsvenin kuvaaman videon. Lehdon mukaan videolla on selvästi nähtävillä merkkejä GPS-häiriöistä.
Sitä, onko kyse häiriöstä vai tarkoituksellisesta häirinnästä, ei Lehdon mukaan voi varmaksi sanoa.
– Traficomin raportoidessa GPS-ongelmista puhutaan juuri häiriöstä, koska se, miten ongelmat laitteissa ilmenevät, ei kerro siitä, mikä ne aiheuttaa, Lehto toteaa.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Kimmo Patrakka on samaa mieltä, että videolla näkyy häiriöitä, mutta varmuudella ei voi puhua häirinnästä.
Vesilläliikkujien kokemat ongelmat voivat johtua esimerkiksi viasta satelliitissa tai laitteen sijoitus voi olla huono. Myös veneen laitteissa tai sähköissä voi olla vikaa.
Häiriöitä aiheuttavat myös avaruussään ilmiöt ja aurinkomyrskyt.
– Moni asia ilmakehässä voi aiheuttaa häiriöitä satelliittisignaaliin eli kaikki ei välttämättä ole puhtaasti häirintää, Patrakka sanoo.
Toki kyse voi olla myös aktiivisesta ja tavoitteellisesta häirinnästä.
Martti Lehto toteaa yleisellä tasolla, että häirintää tapahtuu ja sen määrä on kasvanut Ukrainan sodan alkamisen jälkeen.
– Aika suurella varmuudella voi sanoa, että kasvu, joka GPS-häiriöiden määrässä on tapahtunut vuodesta 2022 lähtien, johtuu nimenomaan aktiivisesta häirinnästä, ei häiriöistä.
Lehto muistuttaa että Venäjällä on Kaliningradista Pietariin kyvykkyys elektroniseen sodankäyntiin.
– Ja heillä on insentiivi [kannustin] tehdä tätä. Ukraina käyttää lennokki-iskuissa GPS-pohjaisia laitteita ja yksi keino suojautua niiltä on GPS-häirintä. Nämä häiriöt ovat sitten oheisvaikutuksia.
Kun presidentit tapasivat
Kalastusyrittäjä Jyri Kuusisalo viettää vesillä noin 150 päivää vuodessa ja kipparoi vapaa-ajan kalastusmatkoja sekä makeissa että suolaisissa vesissä.
Häiriöitä on Kuusisalon mielestä selvästi enemmän idässä kuin lännessä.
– Mitä lähemmäksi itärajaa menet, sen voimakkaampaa se on. Simpelejärvi, Saimaan Pihlaja- ja Puruvesi sekä Vuoksi, Kuusisalo luettelee pahimpia paikkoja.
Ensimmäinen häiriökerta on jäänyt erityisesti mieleen kesältä 2017. Presidentti Vladimir Putin tapasi tuolloin presidentti Sauli Niinistön Savonlinnassa.
– Plotteri sekosi täysin matkalla Punkaharjulle ja näytti veneen kulkevan missä milloinkin ja välillä saarten päällä. Tiedä sitten, oliko vieraalla vaikutusta.
Vene ja navigointitaidot kuntoon
Monenlaiset elektroniset navigointilaitteet, karttaplotterit ja muut ovat huviveneissä yleisiä ja niiden käyttö on helppoa.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Kimmo Patrakka sanoo, että se voi johtaa ajatukseen, ettei yleisiä navigointitaitoja enää vesillä tarvitsisi ja taidot ovatkin heikentyneet.
Syksyn pimenevät illat, sumu ja vaihtuvat sääolosuhteet tuovat vesillä liikkuvalle lisähaasteita. On tärkeää, että vene ja varusteet ovat kunnossa.
Patrakka ei kauaa mieti, kun häneltä kysyy mikä on veneen tärkein navigointiväline.
– Silmät. Ja kannattaa katsoa siitä ikkunasta ulos.
