keskiviikko, 30 lokakuun

Israelin pommituksissa murskautuneet rakennukset ovat saastuttaneet ilmaa terveydelle vaarallisella tavalla. Sota viivästyttää Gazan kehitystä vuosikymmenillä.

Gazan kaistan pohjoisosan tilanteesta tihkuu yhä huolestuttavampia tietoja. Gaza on ollut Israelin täyden saarron alaisena yli vuoden.

YK:n pääsihteeri arvioi viikonloppuna, että ihmisiä on hautautuneena raunioiden alle, haavoittuneet eivät saa hoitoa, ja että palestiinalaisia jopa nääntyy ruuan puutteeseen.

Tiistaina kerrottiin, että Israelin parlamentti on hyväksynyt lakialoitteen, joka kieltää palestiinalaisten pakolaisten avustamiseen keskittyvän YK-järjestön UNRWA:n toiminnan Israelissa ja palestiinalaisalueilla.

Joidenkin UNRWA:n jäsenten on epäilty osallistuneen Israelia vastaan lokakuussa 2023 tehtyihin äärijärjestö Hamasin terrori-iskuihin. Iskuista alkoi meneillään oleva sota.

Samaan aikaan osissa Gazaa elämää yritetään palauttaa edes hieman kohti normaalimpaa – vaikka lähellekään normaalista ei tuhon keskellä voi puhua.

– On meneillään kehitystä koskeva hätätila, sanoo YK:n edustaja Sarah Poole Ylelle.

Poole on kehitysjärjestö UNDP:n erityisedustaja palestiinalaisille suunnatussa avustusohjelmassa.

Betonimurska täyttäisi 11 kertaa Gizan pyramidit

Sarah Poole kävi eteläisessä Gazassa kuukausi sitten. Uutiskuvat tulivat todeksi: kadut ovat täynnä tuhoutuneita rakennuksia, joiden keskellä ihmiset elävät.

Sodan seurauksena Gazassa oli toukokuun paikkeilla jo 42 miljoonaa tonnia betonimurskaa, arvioi YK. Mukaan on laskettu vielä pystyssä olevat vaurioituneet rakennukset sekä romahtaneet rakennukset.

Nyt määrä on vielä tuostakin lisääntynyt. On arvioitu, että betonimurska täyttäisi yli 11 kertaa Egyptin suurimmat pyramidit.

– Murske aiheuttaa kaiken muun lisäksi vakavia ympäristöongelmia. Raunioissa on muun muassa ilmaa saastuttavaa asbestia ja sairaalajätettä, Sarah Poole sanoo.

Murskaa on onnistuttu raivaamaan tähän mennessä 160 000 tonnia, jotta helpotettaisiin pääsyä elintärkeisiin palveluihin, kuten terveysasemiin.

– Raivaus on valtava urakka. Tarkoitus on myös kierrättää ja käyttää betonimurskaa uudelleen, mutta olemme vasta urakan alussa, Poole kuvaa.

Inhimillinen kehitys taantuu, kun koulut ovat kiinni

Sota ei ainoastaan tapa ihmisiä, vaan aiheuttaa suurta kärsimystä niille, jotka jäävät elämään sodan vaurioittamiin oloihin.

YK:n kehitysjärjestö UNDP on mitannut sodan vaikutuksia Gazan sosio-ekonomiseen kehitykseen. Tällä viitataan esimerkiksi tulotasoon.

Sota viivästyttää kehitystä Gazassa jopa 69 vuodella, arvioi YK. Arvioi perustuu YK:n inhimillisen kehityksen indeksiin, jossa arvioidaan taloudellista kehitystä, eliniän odotetta ja koulutusta.

Tämä tarkoittaa, että kehitys on taantumassa vuoden 1955 tasolle.

– Tulokset ovat hätkähdyttäviä. Kehityksen taantuma näkyy esimerkiksi terveydenhuollon ja koulutuksen romahduksena, Sarah Poole sanoo.

Koko palestiinalaisalueella, mukaan lukien Länsiranta ja Gaza, talous on sodan alkamisen jälkeen supistunut 35 prosenttia, arvioi YK.

UNDP:n työntekijä perheineen sai surmansa ilmaiskussa

Kehitysjärjestö UNDP:llä on ollut palestiinalaisia avustava ohjelma vuodesta 1978. Tavallisesti järjestöllä on Gazassa 55 työntekijää.

Osa työntekijöistä on onnistunut lähtemään sodan jaloista. Lisäksi yksi työntekijä perheineen kuoli Israelin ilmaiskussa joulukuussa 2023.

Jäljellä on 35 palestiinalaista työntekijää. Suurin osa heistä työskentelee samassa suojassa, Poole kertoo.

UNDP yrittää auttaa myös muilla tavoin äärimmäisen vaikeissa oloissa elävien ihmisten arkea.

Gazassa toimii sodan keskelläkin kansalaisjärjestöjä, jotka auttavat vaikkapa sisäiseksi pakolaiseksi joutuneita naisia ja kehitysvammaisia, Poole kertoo.

YK:n arvion mukaan työttömänä on tällä hetkellä noin 80 prosenttia Gazan asukkaista.

Palestiinalaisalueilla asuu yhteensä 5,5 miljoonaa ihmistä, joista Gazassa asuu yli 2 miljoonaa. Gazan terveysviranomaisten mukaan vuosi sitten alkaneen Gazan sodan aikana on kuollut yli 43 000 ihmistä.

Sarah Poole vieraili muissa Pohjoismaissa viime viikolla. Suomeen hän saapuu marraskuussa.

YK:n kehitysjärjestö kuuluu kohteisiin, joita Suomi tukee, eikä tukea ole vähennetty.

Jaa.
Exit mobile version