Grönlantilaiset varautuivat USA:n johdon vierailuun lumipalloin ja kananmunin – nyt käyntiä on supistettu merkittävästi

Yhdysvaltain hallinto on supistanut ärtymystä herättäneen Grönlannin-vierailunsa ohjelmaa, kestoa ja osallistujia. Grönlannissa ja Tanskassa tieto on otettu vastaan tyytyväisyydellä.

Tanskan radion DR:n kirjeenvaihtaja pitää matkan supistumista diplomaattisena voittona Tanskalle ja sen itsehallintoalueelle.

– Alun perin vierailulle piti osallistua hyvin näkyviä henkilöitä, joilla on läheiset suhteet presidentti Donald Trumpiin. Heidän piti vierailla Nuukissa ja Sisimiutissa, Jakob Krogh sanoo DR:ssä.

Nyt Grönlantiin matkaavat vain varapresidentti J. D. Vance ja hänen vaimonsa Usha Vance, ja he vierailevat vain Yhdysvaltain tukikohdassa Pituffikissa, joka tunnettiin aiemmin nimellä Thule.

Tukikohta sijaitsee kaukana pohjoisessa, suhteellisen kaukana Grönlannin suurimmista kaupungeista eli pääkaupungista Nuukista ja toiseksi suurimmasta kaupungista Sisimiutista.

– Jollakin tasolla Yhdysvaltain hallinto on reagoinut siihen, että Tanska ja Grönlanti eivät yksinkertaisesti ole olleet kiinnostuneita Yhdysvaltain johdon vierailusta tässä vaiheessa, Krogh arvioi.

Valkoisen talon kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Mike Waltz sekä Yhdysvaltain energiaministeri Chris Wright jäävät pois vierailulta. Lisäksi vierailun alkua on lykätty torstaista perjantaille.

Yhdysvaltalaisdelegaation vierailusta ei ole sovittu etukäteen Tanskan tai Grönlannin johdon kanssa.

Alkuperäistä ohjelmaa pidettiin provokaationa

Yhdysvaltain alkuperäiset suunnitelmat Vancen, Waltzin ja Wrightin vierailusta suututtivat niin tanskalaiset kuin grönlantilaisetkin. Kiukun taustalla vaikuttavat Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin puheet.

Trump on sanonut useaan otteeseen, että Grönlannista tulee ”tavalla tai toisella” osa Yhdysvaltoja.

Grönlannin johtavat poliitikot ovat kieltäytyneet tapaamasta yhdysvaltalaisia vieraita. Grönlannissa pidettiin parlamenttivaalit aiemmin maaliskuussa, ja itsehallintoalueen hallitusneuvottelut ovat kesken.

Väistyvä hallitus on todennut, että se ei ole kutsunut yhdysvaltalaisia vierailulle yksityisesti eikä virallisesti.

Lisäksi Grönlannin suurimpiin kaupunkeihin on ollut suunnitteilla useita mielenosoituksia. Sosiaalisessa mediassa mielenosoittajia on kehotettu heittelemään kananmunia ja lumipalloja yhdysvaltalaisia vieraita päin.

”Tarkoituksena oli pehmeän vallan käyttö”

Kööpenhaminan yliopiston yhteiskuntatieteiden professori Anders Wivel on tutkimuksessaan perehtynyt Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan sekä Yhdysvaltain ja Tanskan suhteisiin.

Hän arvioi Ylelle vierailun merkitystä tiistaina, ennen tietoa valtuuskunnan ja ohjelman kutistumisesta. Wivel kommentoi Grönlannin ja Yhdysvaltojen suhdetta yleisellä tasolla.

Wivel uskoo, että Valkoisen talon tavoite oli alun perin lähettää viesti, että Yhdysvallat haluaa muodostaa aiempaa läheisemmän suhteen Grönlantiin.

– Trump yritti myös ensimmäisellä kaudellaan ostaa Grönlannin Yhdysvalloille. Tanska sanoi jo silloin, ettei saari ole kaupan, sillä Grönlannin asukkailla on oikeus päättää omasta tulevaisuudestaan.

Trump ei ole missään vaiheessa luopunut tavoitteestaan liittää Grönlanti osaksi Yhdysvaltoja.

Silti Wivel uskoo, että yhdysvaltalaisen valtuuskunnan vierailun tarkoituksena oli kovien toimien sijaan harvemmin nähty yritys käyttää pehmeää valtaa.

– Se, että asia tulkittiin sekä Tanskassa että Grönlannissa provokaationa, oli osoitus siitä, että vierailu oli epäonnistunut jo ennen sen alkamista.

Wivelin mukaan Yhdysvaltain asennemuutos on sekä Grönlannille että Tanskalle vaikea asia.

– Grönlanti on halunnut tiivistää yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa itsenäistymisprosessinsa edetessä. Nyt Yhdysvaltain kiinnostus aluetta kohtaan herättää syvää huolta.

Tanska on ollut Yhdysvaltainen uskollinen liittolainen

Wivelin mukaan Tanska on ollut vuosikymmenien ajan Yhdysvaltain uskollinen ja läheinen liittolainen.

– Yhdysvallat on ollut Tanskan ja Grönlannin turvallisuuden takaajana toisesta maailmansodasta lähtien. Samalla Tanska on sallinut Yhdysvaltain sotilastukikohdan Grönlannissa ja osallistunut monista muista maista poiketen Yhdysvaltojen sotatoimiin, kuten hyökkäyksessä Irakiin vuonna 2003.

Nyt Yhdysvaltain presidentti J. D. Vance syyttää Tanskaa huonoksi liittolaiseksi.

Wivelin mukaan monet tanskalaiset ovat pettyneitä Vancen ilmeiseen arvostuksen puutteeseen. Vancen puheille löytyy kuitenkin myös ymmärrystä.

– Vance viittaa siihen, ettei Tanska ole investoinut riittävästi arktisen alueen turvallisuuden kehittämiseen. Monet Tanskassa jakavat tämän näkemyksen, vaikka varapresidentin kritiikille saattaa olla myös muita poliittisia syitä.

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen arvosteli tiistaina Yhdysvaltain hallinnon toimia kovin sanoin.

– Minun on todettava, että tämä asettaa ei-hyväksyttävää painetta Grönlantia ja Tanskaa kohtaan, ja sitä vastaan aiomme taistella.

Wivelin mukaan Tanska on valmis tekemään paljon säilyttääkseen hyvät välit Yhdysvaltoihin.

Hallitus teki hänen mukaansa silti oikein asettuessaan julkisesti Yhdysvaltain toimia vastaan.

– Maiden suhteessa alkaa nyt todennäköisesti uusi vaihe, jossa Tanska asettaa selkeät rajat sille, mitä se aikoo Yhdysvalloilta hyväksyä.

Tutkija uskoo yhteistyösopimukseen

Wivel ei usko siihen, että Yhdysvallat valtaisi Grönlannin. Teolla olisi hänen mukaansa liian suuret seuraukset kansainvälisen oikeuden ja yleisen maailmanjärjestyksen kannalta.

Sen sijaan hän uskoo Yhdysvaltain, Tanskan ja Grönlannin solmivan lopulta yhteistyösopimuksen, jossa Yhdysvaltain asema korostuu nykyisestä.

– Jos Yhdysvallat haluaa vahvemman sotilaallisen läsnäolon Grönlannissa tai sopimuksen mineraaleista, se ei todennäköisesti olisi Tanskalle ongelma. Yhdysvaltoja tarvitaan Grönlannin puolustamiseen.

Trumpin uhkaukset ovat Wivelin mukaan säälimättömän liikemiehen keino kohentaa Yhdysvaltain neuvotteluasemaa.

Näin Trump on toistaiseksi tehnyt myös Panaman kanavan ja Kanadan kohdalla.