Vihreiden kansanedustaja Pekka Haavisto on parhaillaan vaalitarkkailijana Moldovan pääkaupungissa Chișinăussa.
EU-kansanäänestys määrittää Moldovan tulevaisuutta, vihreiden kansanedustaja ja entinen ulkoministeri Pekka Haavisto sanoo.
– Kyse on siitä, jääkö Moldova EU:n ja Venäjän väliin tai Venäjän vaikutusvallan piiriin, vai liittyykö se tulevaisuudessa läntiseen yhteisöön, Haavisto sanoo.
Moldovassa äänestetään sunnuntaina sekä presidentinvaaleissa että kansanäänestyksessä perustuslain muutoksesta, jolla EU:hun liittyminen kirjattaisiin maan lakiin kansalliseksi tavoitteeksi.
Haavisto on Moldovan pääkaupungissa Chișinăussa vaalitarkkailijana osana yhdysvaltalaista National Democratic Institute -järjestön ryhmää.
Moldovan poliisi paljasti lokakuun alussa Venäjän mittavan vaalivaikuttamisoperaation. Venäjän epäillään ostaneen ääniä lähettämällä rahaa jopa 150 000 henkilölle Moldovaan, jossa äänioikeutettuja on reilu miljoona.
Haavisto oli haastatteluhetkellä ehtinyt käydä muutamalla äänestyspisteellä. Niissä hän ei havainnut suurempia väärinkäytöksiä. Venäjän ääntenosto-operaatiolla voi Haaviston mukaan olla vaikutusta äänestysten tuloksiin.
Idän ja lännen välissä
Moldova haki EU:n jäsenyyttä maaliskuussa 2022, pian sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan.
Haaviston mukaan Venäjällä on vaikutusvaltaa Moldovassa erityisesti Gagauzian autonomisella alueella ja Transnistrian separatistialueella.
– Moldova ei ole kyennyt järjestämään äänestämistä Transnistriassa lainkaan. Ne, jotka haluavat äänestää, tulevat tänne muun Moldovan puolelle, Haavisto sanoo.
Lisäksi Haaviston mukaan venäläistaustaisilla oligarkeilla on paljon valtaa Moldovan taloudessa.
Haavisto peräänkuuluttaa, ettei Moldovaa unohdettaisi, kun ratkotaan Ukrainan integroitumista länteen.
– On vaikeaa ajatella Ukrainan liittymistä EU:hun ja myöhemmin Natoon ilman, että Moldovan kohdalla tulee myös ratkaisuja maan lähenemiseksi lännen kanssa, Haavisto sanoo.
– EU:n näkökulmasta tämä lisäisi turvallisuutta koko Euroopassa.
Kansanäänestyksen tuloksesta riippumatta Moldovalla on vielä matkaa EU:n täysjäsenyyteen.
– Moldova on maatalouspainotteinen maa, ja neuvottelut maataloustuotannosta kestävät yleensä pitkään, Haavisto sanoo.
Toisaalta EU:lla on Haaviston mukaan halu viedä laajentumista Moldovaan ja Länsi-Balkanille nopeammin eteenpäin kuin Ukrainassa.
– Jos maat eivät ole EU:n vaikutuspiirissä ja tee yhteistyötä EU:n kanssa, ne helposti kääntyvät Venäjän puoleen.
Haavisto arvioi, että Transnistrian tilanne on ratkaistava ennen kuin Moldova voi liittyä EU:n jäseneksi.
– Transnistria on osa Moldovan kansainvälisesti tunnustettuja rajoja.
