SPRINGFIELD Pakko kysyä, vaikka nolottaa. Syöttekö te koiria?
– Emme syö. Koirathan ovat parempia ystäviä kuin ihmiset, sanoo 46-vuotias Yves Pierre-Louis rapsuttaessaan Kilo-nimistä pitbullia ränsistyneen omakotitalon kuistilla.
– Kuka tahansa voi väittää mitä tahansa, Pierre-Louis toteaa karhealla äänellään.
Pierre-Louis on maahanmuuttaja Haitista ja asuu Springfieldin kaupungissa Yhdysvaltain keskilännessä. Hän työskentelee trukinkuljettajana aurinkopaneelitehtaassa.
Hän viittaa Donald Trumpin syyskuun vaaliväittelyssä esittämään väitteeseen, jonka mukaan Springfieldin haitilaisyhteisössä syödään kantaväestöltä varastettuja lemmikkieläimiä.
Ilmeisen perätön väite nosti tuntemattoman pikkukaupungin keskelle Yhdysvaltain vaalikampanjaa. Otsikot levisivät ympäri maailman. Trump onnistui ravistelemaan hereille häneen jo turtuneen globaalin yleisön.
– En anna sen häiritä. En, vaikka työkaveri maukui tänään ivallisesti päin naamaa.
Haiti on luonnonkatastrofien ja väkivallan ravistelema maa, jossa Pierre-Louiskin eli tappo- ja kidnappausuhan alla. Hän sanoo keskittyvänsä nyt siihen, että saa työt hoidettua ja laskut maksettua uudessa kotimaassaan.
– Ei meillä ole mitään Trumpia tai ketään muutakaan vastaan. Haluamme vain tehdä töitä ja olla turvassa.
Donald Trumpin muutaman viikon takainen väittämä sysäsi Springfieldin sekasorron partaalle.
Äärioikeistolaiset lähtivät marssimaan, ja kaupunkia ravisteli yli kolmekymmentä pommi-uhkaa.
Videolla haitilainen radiojuontaja Miguelito Jerome kertoo pelosta, jota hänkin tuntee nyt Springfieldissä.
Kaupungin kaksi yliopistoa lähetti opiskelijat kotiin viikoksi. Kouluja, kauppoja ja virastoja evakuoitiin, ja kaupungin monimuotoisuutta juhlistava festivaali peruttiin.
Pormestari antoi itselleen poikkeusvaltuudet, ja kuvernööri lähetti lisää poliiseja ja pommikoiria partioimaan kaupungin katuja. Koulupihoille pysäköitiin partioautoja takamaan lasten turvallisuus.
Pommiuhat ovat osoittautuneet perättömiksi, mutta pelko on todellista.
Pastori Viles Dorsainvil lukitsee oven takanamme, kun astumme Springfieldissä vuoden päivät toimineeseen haitilaisten tukikeskukseen.
– Aiemmin ovi oli aina auki, mutta tilanteen alettua se pysyy kiinni, tukikeskusta johtava Dorsainvil selittää.
Keskus tarjoaa haitilaisille maahanmuuttajille tukipalveluja. On kieli- ja ajo-opetusta, lakipalveluja ja apua paikallisen byrokratian kesyttämiseksi.
Nyt asiakkaita on harvakseltaan. Haitilaiset ovat Trumpin hyökkäyksen jälkeen vetäytyneet koteihinsa.
– Syytökset aiheuttivat paniikin. Ihmiset pelkäävät ja ovat ahdistuneita.
Dorsainvil myöntää itsekin pelkäävänsä. Jopa liittovaltion poliisin FBI:n agentit poikkesivat keskustelemaan Dorsainvilin kanssa varotoimenpiteistä.
Ylen vieraillessa tukikeskuksessa oveen koputtaa enemmän amerikkalaisia kuin haitilaisia.
Valkoinen eläkeläismies käy pyytämässä Dorsainvilia seurakuntaansa puhumaan. Edellisellä viikolla hän toi puutarhastaan vihanneksia.
Seuraavaksi ovelle koputtaa kalifornialaispariskunta. Aurelio Rojas ja Linda Rapatoni olivat lähistöllä ja päättivät poiketa kertomassa, mitä mieltä he ovat Donald Trumpin puheista.
Samalla he kirjoittivat 200 dollarin sekin lahjoituksena keskukselle.
– On pahuutta käyttää jo ennestään traumatisoituja ihmisiä lyömäaseena poliittisessa pelissä. Mikä meitä oikein vaivaa? ihmettelevät kalifornialaiset.
Kiinni hyvään elämään
Tilannetta päivittelee myös Amanda Payne, kun tapaamme Springfieldin laitamille rakennetulla uudella asuinalueella.
Payne pakeni Haitista Yhdysvaltoihin seitsemän vuotta sitten.
Hän meni naimisiin Floridassa pidempään asuneen haitilaismiehen kanssa.
Kolme vuotta sitten haitilainen ystävä houkutteli Springfieldiin.
– Halusimme vaihtaa maisemaa. Halusimme uuden alun. Floridassa on liikaa ihmisiä, Payne sanoo.
Nyt pariskunnalla on kaksi yritystä ja elintaso, joka on korkeampi kuin useimmilla äskettäin Haitista saapuneilla.
Yksi firma myy tarvikkeita, joita haitilaiset käyttävät uskonnollisissa menoissa. Toinen tarjoaa haitilaisille veroneuvontaa ja lakiasiainhoitoa.
Videolla Payne kertoo, millaista on, kun kouluun tulee pommiuhkauksia.
Springfieldissä on jo kauan ollut ongelmia pinnan alla. Kaupunki kukoisti pitkään. Näivettyminen alkoi 1980-luvulla, kun teollisuuden ja rautateiden työpaikat karkasivat ulkomaille.
Hiljattain kaupunki kääntyi uuteen nousuun. Se kaipasi lisää työntekijöitä.
Haitilaiset vastasivat huutoon. Heitä oli Yhdysvalloissa valmiiksi kymmeniätuhansia. Poikkeusluvalla maahan pääsi vielä lisää.
Pelkästään viime vuoden aikana lähes 400 000 haitilaista on paennut köyhyyttä ja veristä jengiväkivaltaa.
– Uusi kukoistus on ainakin osittain haitilaisten ansiota, republikaanikuvernööri Mike DeWine kirjoitti The New York Timesissa otsikolla ”Totuus Springfieldistä”.
Niin kuvernööri kuin kaupungin pormestari ovat ottaneet tehtäväkseen puolustaa Springfieldin haitilaisia Trumpin hyökkäyksiltä.
Henkilöstöpalveluyrityksen johtaja Cassie Brake kertoo haitilaisten maahanmuuttajien lähettävän hänelle melkein viisikymmentä työhakemusta viikossa.
– He ovat mahtavia. He todella haluavat tehdä töitä, ja he ovat aina kohteliaita, Brake kertoo toimistossaan Springfieldin keskustassa.
Mutta heitä tuli kieltämättä paljon ja nopeasti.
Arviot vaihtelevat 15 000–20 000 välillä. Se on noin 60 000 asukkaan kaupungissa paljon, ja se synnytti kitkaa.
40-vuotias pienyrittäjä James Smith siivoaa kotipihaansa, joka on kuin tornadon jäljiltä.
– Lapset saivat vähän mellestää, Smith pyytelee anteeksi.
Kadun toisella puolella asuu haitilaisia.
– He ovat kunnollista ja ystävällistä porukkaa. Enkä ole nähnyt heidän syövän kissoja ja koiria, Smith sanoo naama peruslukemilla.
Mutta samaan hengenvetoon hän toteaa haitilaisten tuoneen mukanaan ongelmia.
– Autovakuutukseni on kallistunut kaksinkertaiseksi, koska liikenneonnettomuuksia on nyt niin paljon enemmän kuin ennen.
Jopa haitilaiset itse myöntävät, että heidän ajotaidoissa on parantamisen varaa.
Viime vuonna ajokortiton haitilainen törmäsi koulubussiin niin rajusti, että 11-vuotias poika kuoli. Se raivostutti kaupungissa.
Myös vuokrat ovat nousseet kysynnän räjähdysmäisen kasvun myötä.
Ensiapuasemallakin Smith joutui jonottamaan kolme tuntia, koska paikka oli täynnä haitilaisia.
Viranomaiset myöntävät myös tämän ongelman.
– Maahanmuuttajien määrän raju kasvu on synnyttänyt uusia haasteita, paikallinen klinikka ilmoittaa Ylelle lähettämässään tiedotteessa.
James Smith ei syytä haitilaisia tilanteesta.
– Vastuun kantavat poliitikot. En pidä siitä, että Trump puhuu halveksuen muista ihmisistä. Mutta hänen politiikkansa oli hyvää. Eteläraja on ainoa asia, johon meidän pitää keskittyä, sanoo Smith.
Maahanmuuttajien mustamaalaaminen on ollut olennainen osa Donald Trumpin pelikirjaa jo vuosia.
42-vuotias trukkikuski Tom Brannon on samoilla aaltopituuksilla entisen presidentin kanssa.
Vaikka Springfieldin haitilaiset ovat suurelta osin maassa laillisesti, Trump haluaa myös heistä eroon. Brannon pitää Trumpin lupausta tervetulleena.
– Heidän on lähdettävä. Meillä on ihan tarpeeksi omia ongelmia, sanoo Brannon, joka ei oikein tiedä, pitäisikö uskoa väitettä kissojen ja koirien syömisestä.
– Ei minulla ole todisteita, mutta heidän kulttuuriin kuuluu uhrata eläimiä, Brannon uskoo.
Haitilainen Sam Georges on ollut Springfieldissä vajaan vuoden.
Nyt edessä saattaa olla uusi muutto.
– Minua pelottaa. He eivät halua meitä täällä.
Georges on menossa yövuoroon tehtaalle, mutta sovimme, että tapaamme uudestaan aamulla.
Hän lupaa antaa silloin tv-haastattelun kotonaan.
Aamulla mieli on muuttunut.
– Serkkuni on sitä mieltä, että se on liian vaarallista, Georges sanoo puhelimessa hieman surullisen oloisena.
– Olen pahoillani, hän sanoo ja katkaisee puhelun.
