Yhteishakuun osallistui nyt reilusti vähemmän hakijoita kuin viime syksynä. Ylen yhteishakukoneella voit katsoa, mille aloille oli kovin tunku.
Maria Mäkelä
Elina Nieminen
Kasper Viita
Matti Kurkela
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Keskiviikkona 11. syyskuuta päättyneessä korkeakoulujen syksyn yhteishaussa opiskelupaikkaa haki kaikkiaan noin 45 000 hakijaa.
Hakijamäärä laski viime syksyn yhteishausta peräti noin 11 000 hakijalla ja oli suunnilleen vuoden 2022 tasolla. Suurin syy hakijamäärän laskuun on ulkomaalaisten aiempaa laimeampi hakuinto.
Syksyn yhteishakuun osallistuivat tällä kertaa myös Tanja Yrttiaho-Lindgren ja Joni Raunio. Kumpikin heistä jännittää nyt, aukeaako ovi sairaanhoitajan opintoihin.
Molemmilla ensisijaisena vaihtoehtona ovat monimuoto-opinnot Tampereen ammattikorkeakoulu TAMKissa.
– Jos pääsisin Tampereelle, pystyisin jatkamaan töitä nykyisessä oppisopimuspaikassa. Mutta olen hakenut myös muun muassa Seinäjoelle, Joni Raunio kertoo.
Alla olevasta koneesta voit katsoa, mitkä olivat kilpailluimmat linjat tämän syksyn yhteishaussa ja miten paljon hakijoita ja aloituspaikkoja eri linjoilla on.
Toteutus vaati toimiakseen JavaScriptin.
Yhteishaussa on jaettavana 10 300 opiskelupaikkaa 325 hakukohteessa. Hakukohteista 306 on ammattikorkeakouluun ja 19 yliopistoon.
Kilpailluin hakukohde oli Haaga-Helia-ammattikorkeakoulun englanninkielinen tradenomitutkinto. Toiseksi suosituin oli maahanmuuttajille suunnattu englanninkielinen sairaanhoitajakoulutus Metropolia-ammattikorkeakoulussa.
Eniten aloituspaikkoja on terveys- ja hyvinvointialalla, ja se on myös alana suosituin.
Opiskeluinto löytyi aikuisena
Sekä Tanja Yrttiaho-Lindgren että Joni Raunio tavoittelevat korkeakoulupaikkaa aiemman työuran jatkoksi. Yrttiaho-Lindgren on 51-vuotias, Raunio 35.
Kumpikin viimeistelee parhaillaan lähihoitajan tutkintoa Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa.
Yrttiaho-Lindgrenillä oli aiempaa koulutusta ja kokemusta turvallisuus- ja ravintola-aloilta sekä useampi vuosi työkokemusta terveys- ja sosiaalialan hankkeista.
– Mutta tarvitaan mustaa valkoisella eli tutkinto, jotta pystyy hakeutumaan näihin töihin, hän kertoo.
Nyt hän on suorittanut lähihoitajan tutkintoa päiväopetuksessa.
Työkokemusta on tullut harjoitteluista ja kesätöistä. Työssä Yrttiaho-Lindgren nauttii siitä, että hän saa kohdata ihmiset kasvotusten ja pääsee vaikuttamaan heidän hyvinvointiinsa.
– Voiko olla parempaa kuin lähimmäisenrakkaus. Jos sitä saa tehdä työkseen, onko se edes työtä.
Joni Raunio aloitti peruskoulun jälkeen levyseppähitsaajan opinnot ja teki vuosia töitä muun muassa toimistosihteerinä, rakennuksilla, varastossa ja kaupan kassalla.
– Suunnitteluassistentin työhön minulla on paperit. Mutta kymmenessä vuodessa tietokoneohjelmat ovat muuttuneet, ja osaamista olisi pitänyt päivittää paljon.
Työvoimatoimiston sivuilta löytyi rekrykoulutus, jossa lähihoitajaksi pääsi opiskelemaan oppisopimuksella. Tähän Raunio on ollut erittäin tyytyväinen.
– Muutamana päivänä kuukaudessa on koulua, muu opiskelu tapahtuu töissä ja verkko-opintoina kotona. Teen työtä kotihoidossa ja saan palkkaa myös koulupäivistä.
Työ on Raunion mukaan mieluista ja opiskelumotivaatio ihan toisenlainen kuin aiemmin.
– Nuorenahan se oli pakkopullaa. Kouluun mentiin myöhässä ja läksyt tehtiin vähän miten tehtiin.
Aikuisena opiskeluun suhtautuu eri tavalla.
– Itseltä odottaa enemmän ja yrittää jopa ylittää itsensä, Raunio sanoo.
Hoitoala tuntuu omalta
Kiinnostavat opinnot ja hyvä opintomenestys motivoivat Tanja Yrttiaho-Lindgreniä hakemaan jatko-opintoihin. TAMKin lisäksi toisena hakukohteena on Hämeen ammattikorkeakoulu Valkeakoskella.
Monimuoto-opinnot kiinnostavat, koska samalla voi tehdä töitä.
– Pienellä pitää tulla toimeen, mutta se on vain lyhyt aika kuitenkin. Alalla on hyvät työmahdollisuudet ja koko ajan paikkoja auki. Minulla on vielä työelämää edessä monen monituista vuotta, hän sanoo.
Myös Joni Raunio kokee olevansa omalla alallaan. Motivaatio päästä lisäkoulutukseen on kova.
– Olen saanut hyvää palautetta asiakkailta, työkavereilta ja esimiehiltä, että homma hoituu kyllä. Kun on päässyt opiskelun vauhtiin, se on oikeasti kivaa.
