Turvallisuustilanne kehittyy Häkkäsen mukaan siihen suuntaan, että puolustusmäärärahoja on lisättävä.
Tuomas Rimpiläinen,
Maria Stenroos,
STT
Suomi tukee Naton pääsihteerin Mark Rutten mielipidettä siitä, että Nato-maiden on jatkossa panostettava puolustukseen enemmän kuin nyt. Jäsenmaiden puolustusbudjetin tulee olla vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta, mutta tämäkin tavoite on monelta Nato-maalta jäänyt saavuttamatta.
Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) otti tänään Brysselissä Naton puolustusministerikokouksen päätteeksi asiaan vahvan kannan Brysselissä.
– Turvallisuustilanne kehittyy siihen, että kaksi prosenttia ei enää riitä, Häkkänen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Häkkäsen mukaan merkit viittaavat siihen, että turvallisuustilanteen kehittyminen edellyttää Nato-mailta suurempaa panostusta kansalliseen puolustukseen, josta koostuu myös Naton sotilaallinen voima.
– Koska vastustajat juoksevat myös todella kovaa, työtä riittää todella paljon, Häkkänen sanoi.
Suomen hän sanoo hoitaneen puolustustaan hyvin, mutta se ei riitä, kun maailma muuttuu vaarallisemmaksi.
Häkkänen korosti, että puolustuksen vahvistaminen Naton eurooppalaisissa jäsenmaissa on Suomen tärkein kansallinen erityistavoite Natossa.
Tähän asti Suomen julkisuuteen sanottu kanta on ollut, että kaikkien Nato-maiden olisi käyttettävä puolustukseensa sovitut kaksi prosenttia, ennen kuin tavoitetta kannattaa nostaa.
Ukrainalle ei jäsenkutsua
Nato-ministerit keskustelivat torstai-iltana Ukrainan presidentin Volodymir Zelenskyin kanssa Ukrainan sotilaallisesta avusta, voitonsuunnitelmasta ja myös toiveesta saada nopeasti kutsu Natoon.
Kutsua ei toistaiseksi ole lähdössä. Naton pääsihteeri ei tänään perustellut asiaa. Rutten mukaan Ukrainasta kyllä tulee jäsen, mutta kutsu ei hänen mukaan ollut eilisen keskustelun pääasia.
Myöskään Häkkänen ei lähde selvittämään asiaa tarkemmin.
– Varmasti Yhdysvaltain vaalit liittyvät asiaan, samoin se, miten Ukrainan sota voi ratketa.
Häkkänen muistuttaa, että jokaisen maan on nyt annettava sotilaallista tukea.
Pohjois-Korean joukoista Ukrainassa ei vahvistusta
Aiemmin perjantaina Naton pääsihteeri Mark Rutte ei vahvistanut tietoa, jonka mukaan Pohjois-Korean sotilaita olisi lähetetty Venäjälle tukemaan Venäjän sotaa Ukrainaa vastaan.
Rutte sanoi Naton puolustusministerikokouksen yhteydessä, että Naton virallinen kanta on, ettei se voi vahvistaa tietoja, että Pohjois-Korean sotilaat olisivat aktiivisesti mukana taisteluissa.
– Tämä voi tietenkin muuttua. Ja vaikka Pohjois-Korea ei olisi fyysisesti läsnä taistelukentillä, he auttavat kuitenkin Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan kaikin tavoin, Rutte sanoi.
Rutte sanoi Naton pitävän tiivisti yhteyttä Etelä-Koreaan sekä muihin alueen kumppanimaihin, eli Australiaan, Uuteen-Seelantiin ja Japaniin.
Jos Pohjois-Korea ryhtyy sotimaan Venäjän rinnalla, muutoksella olisi iso vaikutus Tyynenmeren alueen valtioiden turvallisuustilanteeseen.
Häkkänen sanoi omassa tiedotustilaisuudessaan, että Ukraina saa tällä viikolla merkittäviä kalustolahjoituksia länsimailta. Hän kuitenkin korosti, että myös Venäjä saa omilta liittolaisiltaan Pohjois-Korealta ja Iranilta merkittävää apua ja lisäksi tauskatukea Kiinalta.
