Hakulaiteräjähdys: Kiinasta tulevilla fyysisillä tuotteilla tulee olemaan yhä vaikeampaa, arvelee asiantuntija

Älylaitteisiin liittyy riskejä, mutta Suomessa räjähteet eivät ole ensimmäinen asia, joista kuluttajan pitäisi olla huolissaan.

Äärijärjestö Hizbollahin jäseniä vastaan suunnatut hakulaitteiden räjähdykset ovat tuorein luku Lähi-idän verisessä konfliktissa. Samalla niillä on vaikutus, joka ulottuu myös Suomeen, sanoo lakitoimisto Boreniuksen teknologiasektoriin erikoistunut asianajaja Samuli Simojoki.

Kyse on siitä, tietävätkö suomalaiset yritykset, millaisten toimitusketjujen kautta heidän viestintävälineensä ja elektroniset laitteensa saapuvat. Voiko niissä olla toiminnallisuuksia, joita voidaan suunnata käyttäjiä vastaan?

– Aiemminkin on spekuloitu mahdollisuudella, että pahantahtoiset toimijat pystyvät tällaisia iskuja tekemään ja pääsemään kiinni fyysisten laitteiden toimitusketjuihin. Mutta on täysin ennennäkemätöntä, että sitä tässä mittakaavassa pystytään toteuttamaan, Simojoki sanoo.

Hän pitää ilmeisenä, että tapahtuma tulee ainakin jossain määrin vaikuttamaan suomalaisten yrityksiin ja julkisen sektorin organisaatioihin.

– Kun teoreettinen riski osoittautuu todelliseksi riskiksi, asiaan kiinnitetään sen jälkeen enemmän huomiota.

Simojoki korostaa, ettei Suomessa ole syytä pelätä elektronisiin laitteisiin piilotettuja räjähdysaineita. Sen sijaan paljon on jo puhuttu siitä, miten älypuhelimiin ja muihin laitteisiin voidaan lisätä toiminnallisuuksia, jotka mahdollistavat laitteiden toimimattomaksi saattamisen tai esimerkiksi käyttäjien liikkeiden seuraamisen.

– Nopeasti tulevat mieleen myös autot, joissa on nykyisin hyvin monimutkaisia ohjelmistoja ja valtava määrä elektroniikkaa, hän sanoo.

”Näiden tuotteiden ei pidä päätyä vääriin käsiin”

Elinkeinoelämän keskusliiton kauppapolitiikan johtaja Timo Vuori on samaa mieltä.

Keskiössä ovat yhtiöt, jotka valmistavat kuluttajille tarkoitettuja teknologiatuotteita, joita on siviilikäytön ohella mahdollista hyödyntää terroristisiin iskuihin, sotateknologiaan tai autoritääristen valtioiden valvontakoneistoon.

– Tähän liittyen on olemassa sääntelyä ja valvontaa, ja se on jo otettu huomioon, mutta nyt korostuu entisestään se, että näiden tuotteiden ei pidä päätyä vääriin käsiin, Vuori sanoo.

EK: Suomella on luotettava maine

Kriittisten alojen kyberturvallisuuteen on kiinnitetty huomiota esimerkiksi pian voimaan astuvan NIS2-direktiivin muodossa. Boreniuksen Simojoen mukaan tämä tapahtuma on kuitenkin omiaan konkretisoimaan uhkakuvia.

– Pidän ilmeisenä, että tämän tyyppiset tapahtumat johtavat siihen, että fyysisten laitteiden hankinnoissa ollaan yhä tarkempia niiden alkuperästä.

Jatkossa sellaiset toimittajat ovat halutuimpia, jotka tulevat luotettavista maista ja ovat geopoliittisessa taistelussa samalla puolella.

Timo Vuoren mukaan suomalaisilla on hyvä maine markkinoilla.

– Me olemme luotettava toimija. Meillä on hyviä yrityksiä, joilla on korkean teknologian tuotteita ja kriittisiä tuotteita. Voi olla, että suomalaiselle turvallisuusteknologialle ja osaamiselle löytyy kysyntää sitten laajemmin maailmanmarkkinoilta.

Vaikka räjähtäneiden hakulaitteiden valmistaja on ilmeisesti Unkarista ja iskujen toteuttaja yhdysvaltalaismedian mukaan todennäköisesti Israel – suurin kauppapoliittinen vaikutus voi olla aivan muualla.

– Eli käytännössä – Kiinasta tulevilla fyysisillä tuotteilla tulee olemaan yhä vaikeampaa, Samuli Simojoki sanoo.