Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus selvittää, miten ansiosidonnaisen työttömyysturvan voisi ulottaa entistä laajempaan joukkoon ja paljonko se maksaa.
Aiemmat yritykset yleisen ansiosidonnaisen tuen sorvaamiseksi ovat kariutuneet työmarkkinajärjestöjen vastustukseen.
Ylen tietojen mukaan nyt ainakin yhden vaikutusvaltaisen ammattiliiton johdossa ajatellaan, että liittojen olisi aika irrottautua työttömyyskassoista ja keskittyä ydintehtäväänsä eli työssäkäyvien jäsentensä asian edistämiseen.
Vaikka työttömyyskassat saavat lain mukaan edellyttää tietyllä toimialalla työskentelemistä, ammattiliittoon kuuluminen ei saa olla jäsenyyden ehto.
Tällä hetkellä ansiosidonnaista työttömyysturvaa saa vain kuulumalla työttömyyskassaan. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamista muihinkin kuin kassojen jäseniin on puolustettu sillä, että työttömyysvakuutusmaksuja maksavat myös kassoihin kuulumattomat
Palkansaajien ansiosidonnaisen työttömyysturvan maksajina ovat työntekijät, työnantajat ja valtio – ensi vuodesta alkaen kunnat. TE-palvelujen uudistamisen myötä tuen perusosan maksu siirtyy tuensaajan kotikunnan kontolle.
Ennen yleistä ansiosidonnaista vastustanut työnantajaleirin etuja ajava Elinkeinoelämän keskusliitto EK käänsi kelkkansa vuonna 2020. Tuolloin palkansaajakeskusjärjestöt syyttivät EK:ta ”maton jalkojen alta vetämisestä”.
Myös Suomen yrittäjät ovat esimerkiksi suosittaneet työnantajille ammattiliitoista riippumattoman Yleisen työttömyyskassan YTK:n jäsenyyden tarjoamista työsuhde-etuna.
Yleinen työttömyyskassa YTK on kasvattanut vuosi vuodelta jäsenmääräänsä – ja samalla syönyt liittokassojen kuormasta.
YTK:n edeltäjä Loimaan kassa perustettiin 1991. Kassan kytkökset yrittäjäjärjestöihin olivat tiiviit, vaikka kyse ei ollutkaan silloisen Suomen yrittäjien keskusliiton virallisesta hankkeesta.
Työnantajapuolelle itse työttömyyskassojen sijaan ongelmana näyttäytyykin se, että kassajäsenyys voi kannustaa työntekijöitä järjestäytymään liittoihin.
Ja toisin päin: Jos ansioturva ulotettaisiin myös kassoihin kuulumattomiin, se voisi nakertaa ihmisten halua järjestäytyä ammattiliittoihin.
Palkansaajakassoissa jäseniä pari miljoonaa
Sen jälkeen kun nykyinen työttömyyskassoihin perustuva järjestelmä syntyi 1960-luvulla, ay-liikkeen jäsenmäärä pinkaisi kasvuun.
Finanssivalvonnan tilastojen mukaan vuoden 2023 lopussa palkansaajien työttömyyskassoihin kuului vajaa kaksi miljoonaa henkilöä. Liittotaustaisiin kassoihin kuuluvia oli hieman alle 1,4 miljoonaa. Luku sisältää yli 105 000 yksilöjäsentä, jotka eivät kuulu liittoon.
Yleisen työttömyyskassan YTK jäseniä oli viime vuoden lopussa reilut puoli miljoonaa. Samalla kun enemmistössä liittosidonnaisista kassoista jäsenmäärät laskivat, YTK:n jäsenmäärä jatkoi kasvuaan.
Palkansaajakassojen määrä on vähentynyt ja moni on yhdistänyt voimansa. Esimerkiksi Avoin työttömyyskassa A-kassa syntyi vuonna 2022, kun teollisuuden ja rakennusalan kassat ja Työttömyyskassa Finka yhdistyivät.
Pääministeripuolue kokoomus ajaa universaalia ansiosidonnaista. Muistakin puolueista on löytynyt myötämielisyyttä ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamiseen laajempaan joukkoon.
Keinoista ja toteutuksesta on kuitenkin oltu eri mieltä.
Esimerkiksi vasemmistoliitto on menneinä vuosina puoltanut työttömyyskassojen pakkojäsenyyttä. Vasemmistopuolueissa ollaan perinteisesti oltu haluttomia heikentämään työttömyyskassojen roolia juurikin sen vuoksi, että sen on pelätty huonontavan ammattiyhdistysliikkeen asemaa.
Hallitus selvittää malleja ja niiden hintalappua
Orpon hallitus selvittää universaalia ansiosidonnaista eli hakee vaihtoehtoa nykyiselle mallille. Vastuuministerinä asiassa on työministeri Arto Satonen (kok.).
Selvityksessä kartoitetaan keinoja, joilla yleinen ansiosidonnainen voitaisiin toteuttaa sekä selvitetään mitä ongelmia ja etuja missäkin mallissa on.
–Tarkoitus on lisäksi kuvata universaalin mallin rahoitusvaihtoehdot ja arvio sen vaikutuksista työllisyyteen ja julkiseen talouteen, sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Marjaana Maisonlahti toteaa.
Osana työtä arvioidaan eri toimeenpanijavaihtoehtoja eli sitä, kuka ansiosidonnaisen maksamisen kaikille toteuttaisi, ja siinä hyödynnetään aiheesta aiemmin tehtyjä selvityksiä.
Palkansaajien lisäksi selvitys huomioi yrittäjät. Yrittäjille on nykyisin yksi oma työttömyyskassa, ja yrittäjien ansiopäivärahan rahoitus eroaa palkansaajien ansiopäivärahojen rahoituksesta.
Yleistä ansioturvaa selvitti myös Juha Sipilän (kesk.) hallitus sinisten sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan johdolla. Vuonna 2018 julkaistu selvitys ehdotti ansioturvan ulottamiseen kaikkiin palkansaajiin kolmea eri keinoa.
Ensimmäisessä vaihtoehdossa peruspäiväraha muutettaisiin ansiosidonnaiseksi, mutta työttömyyskassajärjestelmä pidettäisiin ennallaan.
Toinen vaihtoehto olisi, että työttömyyskassan jäsenyydestä tehtäisiin pakollista, ja työttömyyskassojen rooli laajenisi merkittävästi.
Kolmas keino vaatisi laajinta muutosta: ansioturva siirrettäisiin kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi, ja työttömyyskassat purettaisiin asteittain.
Hallitusneuvos Maisonlahden mukaan hän ei voi ottaa tässä vaiheessa kantaa siihen, tarkastellaanko esimerkiksi nykyisten työttömyyskassojen purkamista osana selvitystä.
– Työ on kesken, Maisonlahti painottaa.
Edellä mainituista syistä kysymys ei ole helppo. Mikäli työttömyyskassojen rooliin kajottaisiin, se voisi myllätä liittokenttää.
Muutoksen myötä liittojen pitäisi onnistua vakuuttamaan jäsenensä siitä, että jäsenmaksujen pulittaminen kannattaa ilman kassaakin.
Suomen yrittäjien keväällä teettämän kyselyn mukaan ansiosidonnainen työttömyysturva on edelleen monelle työntekijälle tärkeä syy kuulua ammattiliittoon.
Liittojen tekemä edunvalvonta, työehdoista neuvotteleminen tai esimerkiksi lakkoavustukset voivat osalle jäsenistä tuntua kaukaisemmalta asialta kuin lupaus korkeammista tuloista työttömänä.
Sosiaali- ja terveysministeriön tekemän selvityksen tuloksia tarkastellaan ensi kevään kehysriihessä.
Sen jälkeen on mahdollisten toimien vuoro.
