Vuonna 2025 hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset näkyvät täydellä voimalla.
Hallitus on jo nyt leikannut muun muassa työttömyysturvaa, yleistä asumistukea sekä toimeentulotukea.
Lisää on kuitenkin luvassa.
Yksi isoimmista tammikuun alussa voimaan astuvista muutoksista koskee yleistä asumistukea.
Huomisesta alkaen yleisessä asumistuessa huomioidaan hakijan varallisuus. Kelan arvioiden mukaan omaisuusharkinta leikkaa tukea noin 3 700 kotitaloudelta. Näistä yli kahden tuhannen tuki loppuu kokonaan.
Yhden aikuisen perheessä yli 10 000 euron omaisuus vaikuttaa tukeen. Kahden tai useamman aikuisen perheessä raja on 20 000 euroa. Rajat ylittävästä omaisuudesta tukeen vaikuttaa viidennes. Mikäli omaisuus ylittää 50 000 euroa, tukea ei makseta ollenkaan.
Varallisuutena huomioidaan muun muassa talletukset, osakesijoitukset ja esimerkiksi metsä- ja kiinteistöomistukset – omaa kesämökkiä lukuun ottamatta. Omaisuudesta tehdään myös tiettyjä vähennyksiä.
Eläkkeensaajan asumistuessa varallisuus huomioidaan jo nyt, mutta huomisesta alkaen ehdot tiukentuvat. Omaisuusrajoja alennetaan, ja tulot vaikuttavat tukeen aiempaa enemmän.
Tuki lakkaa 16 000 omistusasujalta
Huomisesta alkaen myöskään omistusasuntoon ei voi enää saada tukea. Kela lakkauttaa oma-aloitteisesti kaikki omistusasuntoihin maksetut yleiset asumistuet tammikuusta alkaen.
Keskimääräinen tuki on ollut 230 euroa kuukaudessa.
– Omistusasuntoon saa asumistukea tällä hetkellä vajaa 16 000 ruokakuntaa, ja heidän asumistukensa nyt päättyy, toteaa Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.
Muutokset eivät koske eläkkeensaajan asumistukea.
Hallitus on arvioinut, että omistusasuntojen tuen lakkauttamisella säästetään hallituskauden aikana 30 miljoonaa.
Asumisoikeusasuntoon tai osaomistusasuntoon yleistä asumistukea voi edelleen tietyin edellytyksin saada.
Lisäksi asumistuen kuntaryhmien muutokset leikkaavat tukea lähes kaikilta tiettyjen kuntien tuensaajilta.
Tuki laskee Kajaanin, Kouvolan, Lappeenrannan, Mikkelin, Porin ja Vaasan tuensaajilta. Osalla heistä tuki loppuu kokonaan.
Muutokset eivät kuitenkaan lopu tähän, sillä elokuussa opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiristä asumislisälle. Vaikka vastaisuudessa entistä useampi on oikeutettu tukeen, monella tuen määrä laskee.
Myös monet tammikuun alussa voimaan tulevat muutokset osuvat nuoriin. Esimerkiksi tukea koulumatkoihin rajataan.
Lisäksi kuntoutustuen, sairauspäivärahojen ja kuntoutusrahojen alaikäraja nousee 16:sta 18:aan vuoteen.
Samalla kuntoutustuen ehdot kiristyvät ja myös nuorten ammatilliseen kuntoutukseen pääsyn ehtoja tiukennetaan. Kuntoutustukea voi saada, mikäli ihmisen sairaus tai vamma estää työnteon. Suurimmalla osalla tuen saamisen syynä ovat mielenterveyden ongelmat tai käyttäytymisen häiriöt.
Nuoren kuntoutusrahan saajien määrä on kasvanut voimakkaasti. Kun vuonna 2010 saajia oli alle viisi tuhatta, vuonna 2023 määrä oli jo yli kolminkertaistunut.
Myös työttömyysturvan leikkaukset jatkuvat.
Esimerkiksi osittaisen työttömyysturvan vähimmäismäärä laskee. Mikäli työtön osallistuu työllisyyttä edistävään palveluun, hänelle ei enää makseta sen ajalta korotettua työttömyysturvaa.
Vastaisuudessa oppivelvollisuutensa keskeyttäneet 17-vuotiaat eivät ole myöskään oikeutettuja työttömyystukeen.
Kääntöpuolena on toimeentulotuen tarpeen kasvu
Hallituskauden aikana sosiaaliturvaleikkauksilla tavoitellaan miljardiluokan säästöjä. Niillä toivotaan olevan myös työllisyysvaikutuksia.
Hallitus tavoittelee lukuisilla eri keinoilla 100 000 lisätyöllistä.
Päätösten tasolla tavoitteesta on työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kuitattu jo neljä viidesosaa, mutta vaikutusten ennakoidaan näkyvän kunnolla vasta pidemmällä aikavälillä.
Taloussuhdanteista ei ole suoranaisesti ollut apua tavoitteen saavuttamiseen. Tuoreimpien työttömyyslukujen mukaan kausitasoitettu työttömyys kiikkuu yhdeksässä prosentissa. Se on korkein luku lähes yhdeksään vuoteen.
Pitkän aikavälin tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 80 prosenttiin. Tästä ollaan vielä kaukana.
Leikkaukset muihin etuuksiin lisäävät työntekoon heikosti kannustavan toimeentulotuen tarvetta. Kelan maksaman perustoimeentulotuen lisäksi hyvinvointialueet voivat myöntää oman harkintansa mukaan täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi joulukuussa 2023, että hallitukset suunnittelemat sosiaaliturvaleikkaukset voisivat puskea jopa 100 000 ihmistä toimeentulotuelle.
Tällä hetkellä ennustuksen toteutuminen ei vielä näy ainakaan perustoimeentulotuen saajien määrässä: Vuoden 2023 marraskuussa, toimeentulotuen saajia oli alle 125 000. Vuoden 2024 marraskuussa heitä oli 131 000, ja tästäkin kasvusta kuusi tuhatta on pääasiassa ukrainalaisia tuensaajia.
Muun sosiaaliturvan leikkaukset kuitenkin näkyvät siten, että toimeentulotukea tarvitaan euromääräisesti enemmän.
Monet esimerkiksi asumistukea ja työmarkkinatukea saavat kotitaloudet saavat myös toimeentulotukea.
– Kun näitä leikataan, heidän saamansa toimeentulotuen määrä kasvaa eli suurempi osa toimeentulosta on ikään kuin toimeentulotuen varassa. Saajamäärä ei samalla tavalla kasva heti vaan vaikutukset voivat näkyä ajan kanssa, Kelan Jauhiainen toteaa.
Kotitaloutta kohden tukimäärä on kasvanut vuoden 2023 marraskuun jälkeen noin 70 eurolla.
Kun vuonna 2023 perustoimeentulotukea maksettiin yhteensä 760 miljoonaa. Kelan arvion mukaan summa kipuaa tänä vuonna 2024 lähes 900 miljoonaan.
Valtion ensi vuoden budjetissa perustoimeentulotuen määrärahat kasvavat 237 miljoonalla. Kasvusta yli puolen arvioidaan johtuvan erityisesti asumistuen ja työttömyysturvan muutoksista.
Toimeentulotuen ongelma on, että se kannustaa heikosti matalapalkkaisen, esimerkiksi osa-aikatyön, vastaanottamiseen.
Muut tukimuodot kannustavat paremmin työntekoon.
– Esimerkiksi työttömyysturvassa ja asumistuessa tuen väheneminen on työtulojen saamisen myötä loivempaa kuin toimeentulotuessa, Jauhiainen sanoo.
Tammikuu voi olla monelle tiukka
Pienituloisimpiin suomalaisiin vaikuttavien toimien lista on pitkä. Uusien sosiaaliturvamuutosten lisäksi myös moniin etuuksiin vaikuttavat indeksijäädytykset ovat edelleen voimassa.
Tämä vaikuttaa etuuksiin siten, ettei niiden tasoa nosteta samassa suhteessa kuin elinkustannukset ovat nousseet. Alkavana vuonna esimerkiksi työmarkkinatuki ja vanhempainpäiväraha pysyvät samalla tasolla kuin vuonna 2024.
Etuusmuutosten lisäksi esimerkiksi lääkekorvausten alkuomavastuu nousee nyt 50:stä 70:ään euroon. Etenkin paljon lääkkeitä tarvitseviin vaikuttava vuosiomavastuu eli lääkekatto nollautuu vuoden vaihtuessa.
Sama tilanne on myös sosiaali- ja terveyspalvelujen omavastuun suhteen. Palveluissa maksukatto on 762 euroa.
Tammikuun alussa myös sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen enimmäismäärät nousevat.
Perusterveydenhuollossa maksuja korotetaan yli viidenneksellä ja erikoissairaanhoidossa 45 prosentilla. Vaikka hyvinvointialueilla on periaatteessa mahdollisuus olla korottamatta maksuja, niiden rahoitusta leikataan vastaavalla summalla. Korotuksella tavoitellaan 150 miljoonan säästöjä julkiseen talouteen.
Lähes kaikki alueet aikovatkin periä maksuja enimmäismäärän.
Katso myös:
