Työministeri Arto Satonen (kok.) kertoi Ylelle keskiviikkona, että hallitus ei ole laajasta vastustuksesta huolimatta perääntymässä lakihankkeesta, jossa työttömäksi jäänyt maahanmuuttaja poistettaisiin maasta, jos hän ei saa kolmen kuukauden kuluessa uutta työtä. Tietyissä tapauksissa raja olisi kuusi kuukautta.
Hallituksen kolmen kuukauden työttömyyssäännön lakiehdotuksen lausuntoaika on päättymässä tänään perjantaina. Lausuntopalveluun oli iltapäivään mennessä saapunut noin 120 lausuntoa.
Kahta poikkeusta lukuun ottamatta jokaisessa lausunnossa tyrmätään hallituksen esitys kolmen tai kuuden kuukauden suoja-ajan osalta.
Lausunnoissa toistuu sama kommentti – aikaraja on täysin riittämätön, ja lakiesitys vaikuttaa negatiivisesti Suomen maakuvaan ja osaavan työvoiman houkutteluun Suomeen.
Hallituksen lakihanke aiheuttaa laajaa huolta
Hallituksen esitys on lausunnon antajien mukaan osa uudistusten sarjaa, jossa maahan muuttaneiden elämästä tehdään Suomessa jatkuvasti epävarmempaa ja valvotumpaa.
– Tällä hetkellä luodaan sääntelyä, jossa jokainen maahan muuttava nähdään uhkana tai hyödykkeenä, josta hankkiudutaan käytön jälkeen eroon, kirjoittaa Moniheli ry, Suomen suurin monikulttuurinen verkosto, jolla on noin 160 jäsenjärjestöä.
Hanketta pidetään poliittisesti vinoutuneena, eikä se ota huomioon Suomen etua pitkällä aikavälillä. Suomen maakuvan ja houkuttelevuuden koetaan jo hallitusohjelmakirjauksesta lähtien kärsineen rajusti.
Helsingin yliopiston mukaan hallituksen esitys on aiheuttanut myös yliopiston maineelle välillistä vahinkoa niin työnantajana, kuin käsitykselle Suomesta työskentely- ja asuinmaana.
Lausunnoissa korostuu yhteinen huoli siitä, että kansainvälisessä kilpailussa suomalaisella yhteiskunnalla ei ole varaa tällaiseen kehityskulkuun.
Satonen: Tavoitteena lisätä houkuttelevuutta
Satonen julkaisi torstaina kolumnin, jossa hän puolustaa työperäisen maahanmuuton tarvetta Suomessa ja kannustaa työnantajia tarttumaan kansainvälisen rekrytoinnin mahdollisuuksiin.
– Tavoitteena on lisätä Suomen tunnettuutta ja houkuttelevuutta kansainvälisille osaajille, sekä tehdä osaajien löytymisestä yrityksille sujuvampaa ja eettisempää, Satonen kirjoittaa.
Satosen mukaan avainasemassa tässä työssä on Work in Finland, joka muodostuu Business Finlandin ja KEHA-keskuksen asiantuntijoista.
Business Finland on kuitenkin lausunut, että hallituksen toimet ovat vaikuttaneet negatiivisesti Suomen maakuvaan. Pelkästään hallitusohjelman kirjaus on jo vaikeuttanut Work in Finlandin tehtävää houkutella Suomeen kansainvälisiä osaajia.
– Kansainväliset osaajat ovat kokeneet kirjauksen viestivän arvostuksen puutteesta ja siitä, että Suomi ei ole kiinnostunut pitämään heistä kiinni, Business Finland kirjoittaa.
Suomessa olevat kansainväliset osaajat vaikuttavat merkittävästi siihen, millaista viestiä uusille Suomesta kiinnostuneille osaajille maailmalla välittyy.
– Mikäli he eivät koe itseään tervetulleeksi, ei maakuvatyöllä voida sitä paikata.
Kolme kuukautta liian lyhyt aika
Miltei jokainen lausunnon antaja pitää kolmen ja osin myös kuuden kuukaudenkin rajaa täysin riittämättömänä aikana löytää uutta työtä.
Rajaa pidetään myös teknisesti ongelmallisena, koska siinä ei huomioida monilla aloilla käytössä olevia kilpailukieltosopimuksia ja niiden reilusti yli kolmea kuukautta pidempiä kestoja.
Tampereen kaupunki muistuttaa myös työsuhteen pituudesta riippuvasta työnantajan neljän tai kuuden kuukauden takaisinottovelvoitteesta, joka on myös ristiriidassa kolmen kuukauden säännön kanssa.
Hallitusta kritisoidaan erityisesti siitä, että se ei ole esittänyt selvitystä tai tutkittua tietoa siitä, miten kauan uudelleen työllistyminen tosiasiassa kestää eri ammattiryhmillä.
Monen lausunnon antajan mielestä kireälle aikataululle ei olisi edes tarvetta. Pidempi suoja-aika ei todennäköisesti tuottaisi valtiolle merkittäviä lisäkustannuksia työntekijöiden sosiaaliturvan osalta.
– Yleisesti maahanmuuttajat ovat motivoituneita aloittamaan työskentelyn heti, kun se on mahdollista. Tämä on konkreettisesti todettu TE-toimiston ja kunnan sosiaalitoimen yhteisesti laatimissa kotoutumissuunnitelmissa, kertoo Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue.
Myös hallituksen esitykseen sisältyvässä VATT:n selvityksessä todetaan, että yli kolme kuukautta työttömänä olleiden osuus oli vain yksi prosentti kaikista työperusteisella oleskeluluvilla oleskelevien määrästä.
Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön riski kasvaa
Tampereen kaupunki pyytää hallitukselta, että myös työvoiman hyväksikäytön uhka tunnistetaan lainsäädäntöuudistuksen yhteydessä.
– Luonnoksessakin on todettu riskinä se, että ulkomaalaiset työntekijät voivat joutua tilanteeseen, jossa joutuvat hyväksymään heikompia työolosuhteita tai palkkaa pysyäkseen maassa.
Myös Rikosuhripäivystys pitää varteenotettavana riskinä, että sääntely lisäisi ulkomaalaisten työntekijöiden laittomia irtisanomisia.
– Se veisi useilta mahdollisuuden riitauttaa mahdollisesti laiton irtisanominen ja vaatia siitä korvauksia. Jos työntekijä riitauttaa laittoman irtisanomisen, prosessi kestää lähes poikkeuksetta yli kolme kuukautta.
Amnestyn mukaan sääntely tulisi todennäköisesti lisäämään paperittomuutta. Maastapoistuminen olisi ongelmallista erityisesti niille pitkään Suomeen pysyvämmin asettuneiden ihmisten kohdalla, jotka ovat jo kotoutuneet Suomeen ja joilla on myös perhe ja muut siteet Suomessa.
Yksi esityskohta saa laajaa tukea
Hallituksen lakiesityksessä mainittu työnteko-oikeuden laajentaminen saa lausunnoissa laajaa kannatusta. Se tarkoittaa, että työntekijän oleskeluluvalla voisi vaihtaa työpaikkaa erikseen listatuille työvoimapula-aloille.
Tässä hallituksen toivotaan ottavan huomioon myös alueellisia eroja.
Helsingin kaupunki kuitenkin muistuttaa, että kahdeksasta luonnoksessa mainitusta ammatista kuusi on ammatteja, joissa työskentelemiseksi edellytetään lakisääteisten kelpoisuusvaatimusten täyttämistä.
– Kun työn perässä Suomeen muuttanut henkilö on saanut työperusteisen oleskeluluvan jollekin ammattialalle, on erittäin epätodennäköistä, että hän ehtisi täyttää laeissa mainitut kelpoisuus- ja pätevyysvaatimukset toisen ammattialan osalta oleskeluluvan voimassaolon aikana.
