Missä politiikan turbulenssi, siellä kristillisdemokraatit – tai siltä ainakin on tänä vuonna vähän väliä näyttänyt.
Vain pari esimerkkiä: KD:n puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah teki syksyllä irtioton hallituksen ulkopolitiikan linjasta ja arvosteli YK-äänestyspäätöstä, jossa Suomi tuki Israelin laittoman miehityksen lopettamista. KD:n eduskuntaryhmä tuki irtiottoa.
Keväällä kansanedustajat Päivi Räsänen (kd.) ja Sari Tanus (kd.) äänestivät valiokunnissa hallituksen ”lonkerolakia” vastaan, mikä sai perussuomalaiset ja kokoomuslaiset pahastumaan.
Vastavasti kokoomus ja perussuomalaiset yrittivät syksyllä siirtää KD:lle epämieluisan alkoholin kotiinkuljetuslain pois riitaisasta sosiaali- ja terveysvaliokunnasta jumittamasta. Hanke tyssäsi, kun KD ja RKP ilmoittivat, etteivät ne tue sitä.
Mitä sanoo hallituskumppanien poikkeuksellisesta peliliikkeestä kristillisdemokraattien puheenjohtaja?
– Kristillisdemokraatit on hyvin sitoutunut eduskunnan hyväksi havaittuihin toimintapoihin ja periaatteisiin, ja meidän kansanedustajat haluavat niitä kunnioittaa, Essayah sanoo.
Samalla kun puolue on ollut uutisissa, Essayahia on ollut poikkeuksellisen vaikea saada kommentoimaan kuohuntaa.
1. Essayah: Nyrkkiä pöytään -johtaminen vanhanaikaista
Turbulenssin tuntu on tipotiessään, kun Essayah kiittää eduskunnan hallituksen huoneessa hallitusyhteistyön sujuvuutta.
– Tämä on hyvä kokoonpano. Esimerkiksi talouspoliittinen tilannekuva on syvästi yhteisesti jaettu. Olemme saaneet paljon KD:lle tärkeitä asioita tässä nelikossa eteenpäin.
Essayahin mukaan on selvää, että viiden kansanedustajan puolue pääsee nyt käyttämään kokoaan suurempaa valtaa.
– On aivan selvää, että se on neljän puolueen hallituksessa suurempaa kuin viidellä kansanedustajalla kahdestasadasta. Kun pöydän ääressä on neljä hallituspuolueen puheenjohtajaa, omissa käsissä on ainakin laskennallisesti kaksikymmentäviisi prosenttia.
– Väitän, että ilman kristillisdemokraatteja hallitusohjelma olisi varmasti monessa kohtaa aika erilainen.
Siinä missä kokoomuksen ja perussuomalaisten kannatus on painunut ryminällä, KD sinnittelee vuoden takaisissa luvuissa.
Ehkä tyytyväisen oloisen puheenjohtajan onkin kannattanutkin pitää matalaa profiilia: näkyvyyttä riittää, eikä nyt tarvita tiukkoja kannanottoja hämmentämään hallitusharmoniaa.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) paljon puhuttua pehmeää johtajuutta Essayah kehuu keskustelevaksi ja osallistavaksi, ja seurauksena ihmiset uskaltavat tuoda omia näkemyksiään esiin.
– Mielestäni pelolla johtaminen ei ole koskaan hyvää johtajuutta. Pidän hyvin vanhanaikaisena ajatusta, jossa lyödään nyrkkiä pöytään, kirotaan päälle ja ammutaan niin sanotusti riviä suoraksi.
– Hämmentävää kyllä, julkisuudessa on ollut sen tyyppistä ajatusta, että sellainen olisi hyvää johtajuutta, Essayah lisää.
Orpon johtajuutta on kyseenalaistanut etenkin opposio, mutta myös perussuomalaisista on kuittailtu ja koeteltu Orpon kärsivällisyyttä.
– Tietenkin politiikassa on kysymys myös kilpailuasetelmasta. Halutaanko nostaa kenties profiilia tai jollakin tavalla heittää toisen profiilin ylle epäilyksen varjoja, tai jotain vastaavaa, Essayah pohtii kyseenalaistamisen syitä.
2. Essayah: Suomen tuki UNRWA:lle jatkunee
Gazan humanitaarisen kriisin ennakoidaan pahenevan, kun Israel päätti lopettaa yhteistyön palestiinalaispakolaisten avustusjärjestön UNRWA:n kanssa. Pohjoismaat ovat vedonneet Israeliin päätöksen perumiseksi, allekirjoittajina on myös ulkoministeri Elina Valtonen (kok.).
Mitä Israelin päätös merkitsee Suomen rahoituksen jatkon kannalta?
– Suomi on tietenkin sitoutunut näiden YK järjestöjen tukemiseen. YK päättää tietenkin omien järjestöjensä toiminnasta, Essayah sanoo.
Israelin mukaan muiden järjestöjen toimintaa alueella tullaan laajentamaan. Tähän viittaa myös Essayah.
– YK:n ruokaohjelma toimittaa yli puolet kaikesta humanitäärisestä avusta sillä alueella. Siellä toimivat myös Unicef ja WHO, Punainen Risti ja Punainen puolikuu.
– Julkisuudessa on heitetty ajatus, että maailman pakolaisjärjestö, UNHCR olisi myös mahdollinen toimija.
Kirkon Ulkomaanavun mukaan järjestön toimintaa olisi mahdotonta korvata alueella. Myös Essayah toteaa, että konfliktin keskellä uudelleenjärjestely olisi käytännössä vaikeaa.
– Tilanteessa jossa ollaan, tämmöinen uudelleenjärjestely olisi tietenkin aika hankalaa. Eli asiantila varmaan jatkuu sellaisena, kuin se tällä hetkellä on.
Asiasta vastaava ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) on somettanut, että päämääränä on avun perillepääsy kattavasti ja ilman väärinkäytöksiä.
Essayah jakaa päämäärän.
– Olisi todella tärkeää, ettei tämä järjestö menetä alueella legitimiteettiään, koska sillä on vaikutusta myös YK:n uskottavuuteen ja rooliin.
– Pidän valitettavana, että kansainvälisen järjestön työntekijöiksi on päässyt soluttautumaan ihmisiä, joilla on terroristisia kytköksiä. Toivon todella, että pystyttäisiin varmistamaan, että näiden järjestöjen toiminnassa ei olisi mitään epäselvyyksiä.
3. Pakolaislinjaus on Suomen ”pitkän linjan” mukainen
Hallituksen tuore epäselvyys liittyy sisäministeriön poliittisen johdon ohjeistukseen kohdentaa pakolaiskiintiöitä kristillisenemmistöisiin maihin. Väistyvä sisäministeri Lulu Ranne (ps.) kiisti yhdenvertaisuusvaltuutetun olettaman syrjinnästä.
Sari Essayahin mukaan näyttää, että menettelyssä on ollut kyse Suomen pitkän linjan mukaisesta tavasta kohdentaa pakolaiskiintiöitä heikoimmassa asemassa oleviin.
– Meillä on Suomessa pitkä linja kohdistaa kiintiöpakolaisjärjestelmää heikommassa asemassa oleviin, esimerkiksi lapsiin, vammaisiin ja vanhuksiin, Essayah sanoo.
– Olen ymmärtänyt, että Ranne on sanonut, että tässä ei ole mitään poikkeavaa.
KD on taannoin huomioinut maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassaan vainottujen uskonnollisten vähemmistöjen aseman kiintiöpakolaisten valinnassa. Essayah painottaa, että vainoon perustuvan suojelun tarpeen kriteerit voivat täyttyä yhtälailla myös kristityillä.
– Tässä ei pitäisi olla mitään yllättävää, koska kaikkien tilastojen mukaan kristityt ovat vainotuin uskontokunta.
Hallitusohjelmassa on kirjaus kiintiön kohdentamista vainottuihin kulttuurisiin ja etnisiin ryhmiin sekä leireillä erityisen huonossa asemassa oleviin. Kirjauksen edistämistä ei Essayah ole vielä saanut eteensä.
– Se on vielä edessäpäin oleva keskustelu.
