Hallituksen työelämämuutokset saavat jatkoa. Kaksi uutta kolmikantatyöryhmää on ryhtynyt puimaan hallituksen seuraavia lakihankkeita.
Pöly hallituksen edellisten työelämämuutosten jäljiltä ei ole edes ehtinyt laskeutua, kun uusia on jo tulossa.
Työ- ja elinkeinoministeriö asetti syyskuussa kolmikantaryhmät valmistelemaan määräaikaisten työsopimusten solmimisen ja henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamista. Ryhmissä ovat mukana keskeiset työnantaja- ja työntekijäkeskusjärjestöt.
Hallituksen mukaan toimet madaltavat työllistämisen kynnystä. Työntekijäjärjestöjen mukaan ne taas lisäävät epävarmuutta työmarkkinoilla.
Määräaikaisilla sopimuksilla työskentelee etenkin nuoria ja naisia
Vastaisuudessa enintään vuoden mittaisen määräaikaisen työsopimuksen voisi solmia ilman erityistä perustetta. Nykyisin jokaiselle määräaikaiselle sopimukselle pitää olla hyväksyttävä syy, kuten esimerkiksi sijaisuus.
Tilastokeskuksen tilastojen mukaan viime vuonna noin joka kuudennen palkansaajan työsopimus oli määräaikainen. 80 prosenttia sopimuksista kesti alle vuoden.
Määräaikaisilla työsopimuksilla työskentelevistä enemmistö on naisia. Heistä lähes 60 prosenttia on alle 34-vuotiaita.
Eurostatin tilastojen mukaan määräaikaisia työsuhteita on paljon erityisasiantuntijoilla ja palvelu- ja myyntityöntekijöillä. Samalla kun muissa työntekijäryhmissä määräaikaisten työntekijöiden määrä on laskenut, erityisasiantuntijoilla niitä on aiempaa enemmän.
Jossain tilanteissa määräaikainen työsopimus voi olla sekä työntekijän että työnantajan kannalta paras ratkaisu. Tahtomattaan määräaikaisella työsopimuksella työskentelevälle työntekijälle se voi kuitenkin tarkoittaa epävarmuutta.
Esimerkiksi korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akava katsoo, että jos määräaikaisten sopimusten tekoa helpotetaan, työntekijän asemaa pitää parantaa. Akavan mukaan työntekijälle pitäisi esimerkiksi mahdollistaa ilman perustetta solmitusta määräaikaisesta sopimuksesta irtautuminen ilman irtisanomisaikaa. Tällöin määräaikainen työsopimus ei estäisi vakituisen työpaikan vastaanottamista.
Hallitusohjelmakirjauksen mukaan lailla on samalla tarkoitus varmistaa, ettei työsopimusten perusteeton ketjuttaminen lisäänny muutosten myötä.
Tapetilla myös työntekijän takaisinotto ja irtisanomisen helpottaminen
Määräaikaisten sopimusten teon helpottamisen lisäksi samassa työryhmässä puidaan lomautuksista ilmoittamista ja työntekijän takaisinottovelvollisuutta. Hallitus haluaa, että lomautuksesta pitäisi vastaisuudessa ilmoittaa viimeistään viikko ennen sen alkua. Nyt ilmoitus pitää tehdä kaksi viikkoa ennen lomautusta.
Myöskään tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanottuja työntekijöitä ei enää tarvitsisi ottaa takaisin töihin pienemmissä yrityksissä.
Tällä hetkellä työnantajalla on velvollisuus ottaa työntekijä takaisin työsuhteen kestosta riippuen, joko neljän tai kuuden kuukauden ajan, mikäli työnantajat tarvitsevat tekijää samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä on tehnyt.
Vastaisuudessa takaisinottovelvollisuus ei enää koskisi alle 50 henkilöä työllistäviä työnantajia.
Toinen syyskuussa aloittanut työryhmä käsittelee henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamista. Nykyisin irtisanomiseen pitää olla asiallinen ja painava syy. Vastaisuudessa pelkkä asiallinen syy riittää.
Molempien työryhmien toimikausi päättyy vuoden vaihteessa, ja lakien on tarkoitus edetä eduskuntaan ensi keväänä.
Hallitus haluaa hankalat lait valmiiksi ennen kevättä
Työntekijäleiri on suominut hallituksen työelämähankkeita pitkin matkaa. Osa hallituksen ajamista muutoksista on jo käsitelty eduskunnassa. Esimerkiksi poliittisten työtaistelujen ja myötätuntolakkojen rajoitukset astuivat voimaan toukokuussa, ja sosiaaliturvaleikkauksista viimeisimpänä astui voimaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus.
Ay-liikkeelle periaatteellisesti hankala paikallisen sopimisen laajentaminen on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.
Seuraavaksi vuorossa on etenkin julkisen sektorin naisvaltaisten matalapalkka-alojen kipakasti vastustama vientivetoinen työmarkkinamalli. Tämä työriitojen sovitteluun vaikuttava laki oli vastikään lainsäädännön arviointineuvoston arvioitavana. Arviointineuvoston mukaan esitys jättää jossain määrin epäselväksi, miksi koko lakimuutosta tarvitaan.
Hallituksen tavoitteena on ollut saattaa hankalat lakimuutokset maaliin ennen ensi keväänä edessä olevaa puoliväliriihtä. Tällä hetkellä näyttää, että ensimmäisen sairauspäivän palkattomuutta koskevaa lakimuutosta ei välttämättä ehditä nuijia läpi ennen sitä.
Samalla kun työelämämuutokset etenevät myös palkkaneuvottelut ovat alkaneet. Toissa viikolla Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto ryhtyivät neuvottelemaan liittokierroksen päänavaajana pidettyä sopimusta. Hallituksen jo toteuttamat ja tulevat työmarkkinamuutokset tulevat todennäköisesti heijastumaan myös neuvottelupöytiin.
