Poliittisia työtaisteluja ja myötätuntolakkoja aiemmin rajoittanut Petteri Orpon (kok.) hallitus aikoo rajata lakkoilua vielä toisellakin lailla.
Viime viikolla lausuntokierrokselle lähtenyt lakiluonnos koskisi kaikkia työtaisteluita.
Yleensä suojelutyön tekemisestä on pystytty sopimaan. Esimerkiksi henkeä ja terveyttä uhkaava työ on rajattu lakkojen ulkopuolelle.
Parhaillaan lausuntokierroksella olevassa niin sanotussa suojelutyölaissa ei määriteltäisi yksityiskohtaisesti tehtäviä, jotka tulisi rajata työtaistelujen ulkopuolelle. Laki kuitenkin määrittäisi seuraukset, joita työtaistelu ei saa aiheuttaa.
Työtaistelu ei saisi vaarantaa esimerkiksi ihmisten henkeä, terveyttä tai aiheuttaa kärsimystä.
Esimerkkeinä tällaisista ratkaisevista tehtävistä mainitaan muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelut.
Terveydenhuollon palveluista mainitaan muun muassa tehohoito, päivystys, ensihoito, synnytysten hoito ja välttämätön osastohoito. Sosiaalihuollossa listataan taas esimerkiksi kotihoito ja lastensuojeluyksiköt.
Laissa kuitenkin todetaan, että ihmisten hengen ja terveyden vaarantaminen tai kärsimyksen aiheuttaminen voi tulla kyseeseen myös muilla, hyvin erilaisilla toimialoilla. Tällaisia tehtäviä voi olla myös muun muassa palo- ja pelastustoimessa ja suljettujen laitosten, kuten vankiloiden, turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä.
Lain mukaan työtaistelu ei saisi myöskään vakavasti vaarantaa tuotannon tai palvelutoiminnan kannalta välttämätöntä tai muuta merkittävää aineellista omaisuutta. Näiden voitaisiin katsoa vaarantuvan esimerkiksi teollisuus- ja voimalaitosten alas- ja ylösajoon sekä niiden koneiden ylläpitoon liittyvissä tehtävissä.
Merkittäväksi omaisuudeksi voitaisiin katsoa esimerkiksi rakennukset.
Työtaistelu ei myöskään saisi aiheuttaa vakavaa haittaa ympäristölle eikä vaarantaa eläinten hyvinvointia. Esimerkkeinä mainitaan muun muassa teollisuus- ja voimalaitosten käyttö- ja huoltohenkilöstö ja eläinten välttämätön hoito.
Työtaistelu ei saa vaarantaa vakavasti maanpuolustusta tai valtion ylimmän päätöksenteon toimivuutta. Laissa mainitaan myös muiden pykälien turvaamiseksi välttämättömät tieto- ja viestintätekniset palvelut, tietojärjestelmät sekä esimerkiksi maksuliikenne.
Lisäksi energian, veden, lääkkeiden ja muiden välttämättömien hyödykkeiden saatavuus ei saisi vakavasti vaarantua. Tällaisia tehtäviä voisi olla esimerkiksi energia- ja vesihuollossa, lääketeollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa sekä näihin liittyvässä logistiikassa.
Huolehtimisvelvoitetta sovellettaisiin kaikkiin työtaisteluihin eli tes-neuvotteluihin liittyviin taisteluihin, tukityötaisteluihin ja poliittisiin työtaisteluihin.
Käytännössä kuvio menisi seuraavasti: Jos työnantaja arvioi, että työtaistelulla olisi laissa listattuja seurauksia, sen pitää neuvotella työntekijöiden yhdistyksen kanssa, miten haitat vältetään.
Työnantajan pitäisi antaa työntekijäpuolelle riittävät tiedot siitä, paljonko henkilöstöä tarvitaan ja miksi.
Mikäli osapuolet eivät löytäisi neuvotteluissa yhteistä säveltä ja asia olisi kiireellinen, työnantaja voisi nostaa oikeudessa kanteen työtaistelun kieltämiseksi ja hakea sille väliaikaista kieltoa tuomioistuimesta.
Väliaikaisella kiellolla tuomioistuin voisi sakon uhalla lykätä työtaistelua tai keskeyttää sen, kunnes asia on ratkaistu. Tästä päätöksestä ei voisi valittaa.
Väliaikaista kieltoa hakiessa riittäisi, että työnantaja on edes pyrkinyt neuvottelemaan työntekijäpuolen kanssa. Ennen asian lopullista ratkaisua oikeuden pitäisi kuitenkin kuulla myös työntekijäpuolta.
Mikäli kävisi ilmi, että työnantaja on hakenut kieltoa ilmeisen perusteettomasti, se voisi joutua maksamaan työntekijäyhdistykselle hyvitystä. Hyvitys olisi enintään 150 000 euroa.
Työntekijäpuoli taas voisi joutua maksajaksi, mikäli se toteuttaisi tämäntyyppisen työtaistelun. Myös työntekijäyhdistykselle määrättävän hyvityksen katto olisi 150 000 euroa.
Palkansaajat: Rajoittaa ay-liikkeen toimia – työnantajat toivoisivat laajempaa mallia
Laki saa kritiikkiä sitä valmistelleessa kolmikantaryhmässä mukana olleilta työnantaja- ja työntekijäjärjestöiltä.
Työnantajien mukaan laki jäisi nykymuodossa laimeaksi eikä se turvaisi riittävästi suojelutyötä.
Suomen yrittäjät katsovat, että enintään 150 000 euron hyvityksen uhka asettaisi työtaistelun kiellon hakemisen kynnyksen liian korkealle etenkin pienissä yrityksissä.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n mukaan myönteistä on, että suojelutyötä koskevat säännökset koskisivat terveydenhuollon lisäksi kaikkia muita toimialoja.
EK kuitenkin toivoo vielä kattavampaa listaa siitä, minkälaisissa tilanteissa suojelutyöhön voitaisiin määrätä.
EK katsoo, että nykyisessä muodossaan laki ei poistaisi erillislakien säätämisen tarvetta, kuten toimittiin viimeksi vuonna 2022.
Tuolloin hoitajien työtaistelut, jotka olisivat kohdistuneet muun muassa tehohoitoon, saivat Sanna Marinin (sd.) hallituksen puskemaan läpi määräaikaisen niin sanotun potilasturvallisuuslain.
Potilasturvallisuuslaki edellytti, että työntekijäjärjestön pitää neuvotella suojelutyöhön osallistuvien työntekijöiden määrästä työnantajan kanssa ennen kuin se saisi aloittaa välttämättömään terveydenhuoltoon kohdistuvaa työtaistelua.
Tuolloin eduskunta edellytti, että hallitus selvittää ja valmistelee tarvittaessa lait, joilla suojelutyö turvataan ristiriitatilanteessa.
Nykyisen hallituksen lakihanke on kuitenkin laajentunut koskemaan koko työmarkkinakenttää. Se imaisee sisälleen myös paljon muuta kuin hengen ja terveyden suojaamisen, toteavat palkansaajajärjestöt lakiluonnokseen antamassaan eriävässä mielipiteessä.
Suojelutyötä säännellään jo nyt julkisella sektorilla, mutta uusi sääntely ulotettaisiin myös yksityisiin yrityksiin.
Työntekijäjärjestöjen mukaan julkisella sektorilla uusi laki johtaisi päällekkäisyyksiin.
Palkansaajajärjestöjen mukaan laki rajoittaisi merkittävästi ammattiyhdistysliikkeen toimintamahdollisuuksia.
Kritiikki kohdistuu esimerkiksi siihen, miten laveasti laissa määritellään olennaiset palvelut, joiden turvaamiseksi työtaistelujen rajaaminen olisi perusteltua.
Palkansaajajärjestöjen mukaan suojelutyötä koskeva sääntely voi etenkin yhdessä aiempien lakimuutosten kanssa johtaa työtaisteluoikeuden merkittävään kaventumiseen.
Lausuntokierros päättyy tammikuun alussa ja hallitus voi vielä muuttaa lain sisältöä saamansa palautteen perusteella. Eduskuntaan lain on tarkoitus edetä alkuvuodesta.
Aikataulu on kiinnostava käynnissä olevan liittokierroksen vuoksi. Esimerkiksi hoitajien sopimukset ovat katkolla huhtikuun lopussa.
