Kysyimme hyvinvointialueilta, suunnittelevatko ne maksujen nostamista. Ensi vuonna erikoissairaanhoidon käynti maksanee ainakin osalla alueista 20 euroa aiempaa enemmän.
Moni hyvinvointialue aikoo korottaa terveydenhuollon asiakasmaksuja reilusti. Hallitus mahdollistaa asiakasmaksujen tuntuvat korotukset ensi vuoden alusta.
Tämä tarkoittaa, että moni joutuu maksamaan perusterveydenhuollon käynnistä noin viisi euroa ja erikoissairaanhoidon käynnistä noin 20 euroa aiempaa enemmän.
Perusterveydenhuollon käynnin hinta nousisi noin 28 euroon ja sairaalan poliklinikkamaksu taas vajaaseen 70 euroon. Maksukattoa ei koroteta.
Kysyimme kahdeksalta hyvinvointialueelta, aikovatko ne nostaa maksuja ja kuinka paljon. Saimme vastaukset kahdeksalta alueelta, joista kuudessa asiakasmaksujen korotuksia pidettiin todennäköisenä. Kahdessa asiasta ei ole vielä keskusteltu.
Korotus lähes varmaa usealla alueella
Maksimikorotusten käyttöönotto on tässä vaiheessa todennäköistä ainakin Etelä-Karjalan, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Keski-Suomen hyvinvointialueilla sekä Uudellamaalla.
Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä on aiemmin tehty päätös, jonka mukaan asiakasmaksuissa noudatetaan korkeinta sallittua määrää. Asiakasmaksut siis todennäköisesti nousevat vuoden vaihteessa.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtajan Sally Leskisen mukaan muutos tehdään taloudellisen tilanteen vuoksi. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta muutos ei ole Leskisen mielestä hyvä: hän myöntää, että esimerkiksi vähävaraiset saattavat jättää käyntejä väliin, vaikka tarvetta hoidolle olisi.
Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarisen mukaan asiakasmaksuja puidaan aikanaan valtuustossa, mutta hänen kantansa on selvä.
– Oma esitykseni tulee hyvin suurella varmuudella olemaan se, että maksuja nostetaan siihen lakisääteiseen maksimiin. Tämä johtuu taloustilanteesta ja vaihtoehdot ovat aika vähissä, sanoo Naukkarinen.
Keski-Suomen hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet kertoo myös esittävänsä asiakasmaksujen nostamista maksimiin.
Uudenmaan erikoissairaanhoidosta vastaava HUS-yhtymä on huomioinut hallituksen esityksen jo ensi vuoden budjetissaan ja siitä on poistettu 18 miljoonaa euroa.
– Meidän tulovirrasta on jo otettu pois, niin silloin meillä ei varmaan ole hirveästi vaihtoehtoja muuta kuin lähteä esittämään, että korotamme asiakasmaksuja, sanoo HUSin talousjohtaja Jari Finnilä.
Päätökset vaikeita
Useampi johtaja mainitsee, että hyvinvointialuille tehdyt leikkaukset täytyy jatkossa kattaa asiakasmaksuilla.
Etelä-Savon hyvinvointialueen johtaja Santeri Seppälä kertoo, että Etelä-Savossa hallituksen leikkauksia kompensoidaan todennäköisesti asiakasmaksujen nostolla.
Kymenlaakson hyvinvointialueen johtaja Harri Hagman kertoo, että aluevaltuusto tekee korotuksista päätöksen myöhemmin.
Jos hallituksen sallima maksimikorotus otettaisiin käyttöön, saisi hyvinvointialue Hagmanin mukaan kerättyä noin viisi miljoonaa euroa enemmän asiakasmaksuja vuosittain.
Valtioneuvosto on kuitenkin leikannut Kymenlaakson hyvinvointialueen ensi vuoden budjetista viisi miljoonaa, joten korotetut asiakasmaksut menisivät leikkauksen kompensointiin.
– Tämä on raha, joka on nyt siirretty valtion rahoituksesta näitä palveluita käyttäville asukkaille maksatettavaksi.
Satakunnan aluehallituksen puheenjohtaja Harri Lehtonen kertoo, että maksujen korottaminen uudelle enimmäistasolle ei ole automaatio. Talouden lisäksi täytyy pohtia, olisiko kaikilla muutoksen myötä varaa käyttää terveyspalveluita.
