Hallitus ei ole perääntymässä hankkeesta, jossa työttömäksi jäänyt maahanmuuttaja poistettaisiin maasta, jos hän ei saa kolmen kuukauden kuluessa uutta työtä.
Työministeri Arto Satonen (kok) vastasi hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa kohdanneeseen kritiikkiin, joka on lisääntynyt uusien tutkimustulosten julkistamisen myötä. Niiden mukaan Suomi on työntämässä kansainväliset osaajat pois maasta ja Suomen maakuva on romahtanut.
Satonen ei allekirjoita tätä, vaan kertoo Suomen tarvitsevan työperäistä maahanmuuttoa, ja että kiinnostus Suomea kohtaan on tilastojen mukaan hyvin voimakasta edelleen.
Suomen asema on romahtanut kansainvälisen työvoiman silmissä
Tekniikan akateemiset TEK:n ja Insinööriliiton tiistaina julkaistun kyselytutkimuksen mukaan Suomi on ajamassa ulos maasta juuri ne henkilöt, jotka ovat tekemässä täällä tulevaa talouskasvua.
Tekniikan alan kansainvälisten osaajien vastausten perusteella heitä huolestuttaa maahanmuuttoa koskeva yhteiskunnallinen keskustelu. Suomen maakuva ja houkuttelevuus kansainvälisille osaajille on heikko ja tulevaisuus vaikuttaa heistä vielä synkemmältä.
Myös useissa muissa tutkimuksissa ja kyselyissä Suomen maakuva on romahtanut. Heinäkuussa kansainvälisen Internations-verkoston Expat Insider 2024 -selvityksessä Suomen sijoitus romahti sijalta 16 sijalle 51. Vertailussa oli mukana 53 maata.
Satonen huomauttaa, että kyseisessä tutkimuksessa viimeisten joukossa oli myös Kanada, Saksa ja Norja, jotka ovat Suomeen rinnastettavia maita. Satosen mukaan kilpailussa muita vastaan Suomen oikea viiteryhmä on Pohjoismaat.
– Jos arvostetaan sitä, että on halvat elinkustannukset ja alhainen verotus, niin mikään länsimaa ei kykene kilpailemaan siinä joukossa.
Suomessa erityisen heikoksi koettiin kuitenkin toimeentulon lisäksi myös yhteiskunnan vastaanottavuus. Siinä kategoriassa Suomi oli myös kolmanneksi viimeisenä.
Kokonaissijoituksissa muut vertailussa olevat Pohjoismaat löytyivät sijalta 25 (Tanska), 42 (Ruotsi) ja 48 (Norja), eli Suomi oli näistä heikoin.
Hallituksen lakihanke vastatuulessa
Samaan aikaan hallituksen niin sanottu kolmen kuukauden työttömyyssääntö on parhaillaan etenemässä eduskuntaan. Hallitus esittää, että työttömäksi jääneen ulkomaalaisen oleskelulupa purettaisiin kolmen tai kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen.
Lakihanke on saanut laajasti vastustusta niin korkeakoulutetuilta itseltään, startup-firmoilta kuin elinkeinoelämältäkin.
Eniten kritisoidaan hallituksen esittämää suoja-ajan lyhyyttä. Niin tekee esimerkiksi Keskuskauppakamari, joka on tuonut näkemyksensä esille jo aiemmin elinkeinoelämän toimijoiden yhteisessä kannanotossa. Nyt tuoreimmaksi vastustajaksi on noussut myös työnantajia edustava Teknologiateollisuus.
Lakiesitys on parhaillaan lausuntokierroksella. Sitä vastustavat lausunnoissaan nyt esimerkiksi suuret kaupungit (Helsinki, Tampere) ja hyvinvointialueet. Vastustajiin kuuluu Keskuskauppakamarin ja Teknologiateollisuuden lisäksi myös Business Finland. Puoltajia on lausuntojen antajissa hyvin vähän.
Myös Business Finland nostaa esiin Suomen negatiivisen maakuvan:
– Hallitusohjelman kirjaus jo itsessään on aiheuttanut haasteita Work in Finlandin tehtävänä olevalle osaajien houkuttelulle, sillä Suomessa jo olevat kansainväliset osaajat ovat kokeneet kirjauksen viestivän arvostuksen puutteesta ja siitä, että Suomi ei ole kiinnostunut pitämään heistä kiinni
Satonen: Hallitus ei peräydy
Työministeri Satonen vastaa kritiikkiin ja sanoo, että hallitus ei ole perääntymässä lakihankkeesta, eikä myöskään ole muuttamassa oleskelulupien purkamisen aikarajoja. Satosen mukaan aikaraja on Pohjoismaisessa linjassa ja sanoo, että Ruotsissa aika on myös kolme kuukautta, ja Tanskassa ja Norjassa kuusi kuukautta.
– Kun näissä maissa tämä järjestelmä on voimassa, niin en usko että tällä tulee olemaan juurikaan merkitystä siihen, kuinka houkuttelevana Suomi tullaan näkemään, Satonen sanoo.
Satosen mukaan järjestelmä on hänen ymmärtääkseen toiminut hyvin näissä maissa.
Ero muihin Pohjoismaihin on kuitenkin siinä, että Suomessa työnantajille ollaan sisällyttämässä velvollisuutta ilmoittaa oleskeluluvalla työssä olevan työntekijän irtisanomisesta sakon tai muun sanktion uhalla viikon kuluessa maahanmuuttovirastoon.
Työelämän järjestöt ja työnantajat tulkitsevat, että ilmoitusvelvollisuus kasvattaa työnantajan byrokratiarasitetta. Helsingin kaupunki kirjoittaa:
– Hallitusohjelman mukaan hallitus keventää yritysten hallinnollista taakkaa. Esitetty muutos on päinvastainen hallitusohjelman kirjauksen kanssa. Ilmoituksen tekeminen luo työnantajalle lisää hallinnollista taakkaa, ja ilmoituksen tekemisen määräajan säätäminen esitetyn mukaisena vaikeuttaa työnantajien tilannetta.
Satonen vastaa, että hallitusohjelman kirjaus on yleisempi kirjaus, jossa tarkastellaan laajemmin työnantajien velvoitteita ja hallituksella on monta muuta kohtaa, jossa niitä kevennetään.
Satonen lisää, että hallitus aikoo kuitenkin helpottaa niiden ihmisten asemaa, jotka ovat jo Suomeen integroituneet.
– Toisin kuin tällä hetkellä, niin tämän kolmen ja kuuden kuukauden aikana voi hakea työtä paitsi omalta toimialalta, myös miltä tahansa työvoimapula-alalta.
Myös suomalaisten korkeakoulutettujen vaikea löytää työtä
Kun kritiikki on koskenut ulkomaalaisten vaikeuksia löytää työtä lyhyessä ajassa, niin myös suomalaisten korkeakoulutettujen on vaikea löytää töitä. Yle kertoi keskiviikkona, että korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut vuodessa yli 15 prosentilla. Se on kasvanut nopeammin kuin työttömyys yhteensä.
Satosen mukaan kyse on talouden matalasta suhdanteesta, jolloin työttömyys kasvaa ja se heijastuu myös korkeakoulutettujen työttömyyteen. Samalla myös ulkomaisen työvoiman tarve vaihtelee sen mukaan, mikä on Suomen työllisyystilanne.
– Esimerkiksi rakennusalalla meillä on ollut todella paljon ulkomaista työvoimaa. Tällä hetkellä meillä on ulkomaista työvoimaa selvästi vähemmän, kun rakennetaan vähemmän.
Satonen pitää maakuvaa tärkeänä
Suomen maakuvan parantamiseksi hallituksella on käynnissä kohdemaamalli, jossa Suomea markkinoidaan niihin maihin, joista tulee huomattavia määriä työperäisiä maahanmuuttajia. Nämä maat ovat Intia, Filippiinit, Brasilia ja Vietnam.
– Ymmärtääkseni Suomi koetaan siellä hyvinkin positiivisena vaihtoehtona.
Satosen mielestä on tärkeää, mikä Suomen maakuva yleisesti ottaen on.
Hän uskoo että jokainen suomalainen voi vaikuttaa siihen, miten myönteisen kuvan haluamme antaa Suomesta jo maassa oleville ulkomaalaisille työntekijöille.
Satonen haluaa korostaa myös, että Suomen ikärakenteella työperäinen maahanmuutto on välttämätöntä.
– Ei ole näköpiirissä, että meille ei olisi tulijoita tulossa, vaan avoimia työpaikkoja täyttyy varsin hyvin työperäisen maahanmuuton kautta, kuten tänäkin vuonna nousussa olevat luvut osoittavat.
SDP: Hallitus on perussuomalaisten panttivanki
Myös oppositiopuolueet ovat moittineet hallituksen toimia.
– Kyllähän hallitus on tässä perussuomalaisten panttivanki.
– Ihmettelen, miten kokoomus tumput suorana katsoo vierestä, mitä hallitus tekee Suomen maakuvalle kansainvälisten osaajien silmissä, kansanedustaja Joona Räsänen (sd.) toteaa.
Räsänen neuvoo hallitusta kuoppaamaan työperusteisen oleskeluluvan työttömyyssäännön.
– Kyllä hallituksen kannattaisi nyt jättää tämä lakiesitys ”kolme kuukautta ja pois maasta” sinne valmistelupöydälle, eikä tuoda sitä ollenkaan edes eduskuntaan.
Yli miljardin euron vaikutus julkiseen talouteen
SDP tarjoaa omaa vaihtoehtoaan kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi Suomeen.
– Lähtisimme hakemaan kahdenvälisiä sopimuksia eri kumppanuusmaiden kanssa. Näin on toiminut esimerkiksi Saksa ja Tanska, joissa työperäinen maahanmuutto on aivan toisella tolalla.
SDP vahvistaisi myös osaajien perheiden tuloa Suomeen.
– Julkisissa palveluissakin täytyy ottaa huomioon, että tarvitsemme esimerkiksi englanninkielistä varhaiskasvatusta suurimmissa kaupungeissa.
– Tavoitteena on, että pystymme vastaamaan siihen haasteeseen, kun kansainvälinen osaaja katsoo, että jos hän itse tulee, niin miten perhe. Kysymys on myös siitä, löydämmekö osaajien puolisoille töitä, Räsänen listaa SDP:n ratkaisuehdotuksia.
Räsänen korostaa, että työperäisellä maahanmuutolla on suuri vaikutus myös julkiseen talouteen.
– Pelkästään, jos pystyisimme vakiinnuttamaan työperäisen maahanmuuton sille tasolle, mitä se oli ennen tätä hallitusta, niin se vahvistaisi meidän julkista taloutta yli miljardi euroa, Räsänen huomauttaa.
