Kansallisen strategian olisi pitänyt valmistua tällä viikolla alkaneeseen YK:n luontokokoukseen mennessä.
Ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan Suomen luontokatosuunnitelma on viivästynyt, sillä poliittisissa neuvotteluissa on yhä ”kipupisteitä” puolueiden välillä.
Strategian olisi pitänyt valmistua tällä viikolla alkaneeseen YK:n luontokokoukseen mennessä. Suomi on yksi maista, joka lähti Kolumbiassa pidettävään jättikokoukseen tyhjin käsin ilman kansallista suunnitelmaa.
Luontosuunnitelmat ovat yksi maiden sopimista työkaluista luontokadon pysäyttämisessä. Suomessa suunnitelman laatimiseen velvoittaa myös luonnonsuojelulaki.
Maailman maat pääsivät sopuun luontotavoitteista Kanadan kokouksessa vuosi sitten. Sopimuksessa maat päättivät 30 prosentin suojelutavoitteesta maa- ja merialueilla vuoteen 2030 mennessä. Ne sitoutuvat myös varmistamaan, että ainakin 30 prosenttia maailman maa- ja merialueista on ennallistamisen piirissä samana vuonna.
Ympäristöministeriön vetovastuulla laadittu luontostrategian luonnos toimitettiin poliittiseen päätöksentekoon helmikuussa. Suunnitelmaa valmisteltiin jo Sanna Marinin (sd.) kauden loppumetreillä, mutta hallitus ei tuolloin ehtinyt viedä sitä maaliin.
Vihreiden Tynkkyseltä kritiikkiä
Vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen syytti Petteri Orpon (kok.) hallitusta tavoitteiden laiminlyönnistä Ylen Ykkösaamussa lauantaina.
– Se on hyvin oireellista ja oikeastaan johdonmukaistakin, jos katsoo hallituksen toimintaa luonnonsuojelun parissa. Hallitus on toteuttanut Suomen historian suurimmat leikkaukset luonnonsuojelun rahoitukseen. Hallitus on osoittanut kyvyttömyytensä täyttää edes oman hallitusohjelman kirjausta valtion vanhojen luontoarvoiltaan arvokkaiden metsien suojelusta, Tynkkynen moitti.
Kai Mykkänen selittää luontosuunnitelman viivästymistä sen laajuudella ja vaikuttavuudella. Päätös vanhojen metsien suojelun kriteereistä on niin ikään myöhästynyt. Sitä odotetaan loppuvuoden aikana.
– Kansallinen luontosuunnitelma on laaja kokonaisuus, joka vaikuttaa kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin. Sitä tehdään vakavalla mielellä, ja ottaa aikansa sovittaa tarve pysäyttää luontokato nopeasti oikeudenmukaiseen tapaa tehdä se, Mykkänen muotoilee.
Viimeksi strategiasta keskusteltiin julkisesti vuosi sitten, kun paljastui, että ministeriön työstämistä luonnoksista oli poistettu suojeluun liittyviä määrällisiä, hehtaareina ja prosentteina ilmaistuja tavoitteita.
Mykkänen ei suostu avaamaan tarkemmin, mistä suunnitelman valmistuminen tarkemmin kiikastaa. Hänen mukaansa puolueet ovat kuitenkin neuvotelleet koko ajan, eikä luontosuunnitelma ole vaikkapa hautautunut muiden, hallituksen kiireellisempinä pitämien asioiden alle.
– Puolueilla ja neuvottelijoilla on erityyppisiä kipupisteitä. Jos tulkitsen myönteisesti, tätä halutaan nyt katsoa hyvin vakavasti, sillä kaikki ymmärtävät, että suunnitelmaa tullaan sitten myös toimeenpanemaan.
Ministerin mukaan strategiaan on vaikuttanut EU:n ennallistamisasetuksen voimaantulo elokuussa. Se sisältää selvän, määrällisen vaateen: huonossa tilassa olevista maa-, sisävesi- ja meriluontotyypeistä ennallistetaan kolmannes jo vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2040 mennessä pitää ennallistaa 60 prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä 90 prosenttia niistä alueista, joiden luontoarvoja on heikennetty.
– Nyt täytyy ottaa annettuna se, että ennallistamisasetuksen velvoitteet ovat selviä ja tulevat käyttöön. Kun se vaikuttaa koko Suomen maa- meripinta-alan käyttöön, on tavallaan ymmärrettävää, että siihen kohdistuu ristipaineita, Mykkänen sanoo.
Suomi yritti kaataa ennallistamisasetuksen viime metreille keväällä.
Kolumbiassa päätetään luontosopimuksen säännöistä
YK:n luontokokous alkoi Kolumbian Kalissa tällä viikolla. Mykkänen matkustaa paikan päälle ensi viikolla ja osallistuu poliittiseen neuvotteluosuuteen kokouksen lopussa.
Mykkäsen mukaan Suomen ja useiden muiden maiden puuttuva, kansallinen luontosuunnitelma ei ole noussut keskusteluissa esiin. Suomi on hänen mukaansa toimittanut kokoukseen omia luontotavoitteitaan muussa muodossa.
Kalissa pitäisi päättää muun muassa, millainen sääntökirja luontosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen laaditaan. Maat päättävät toisin sanoen, miten ne raportoivat luontokadon pysäyttämiseen tähtäävistä toimistaan.
Kokous on ensimmäinen sen jälkeen, kun maat pääsivät sopuun luontokadon pysäyttämisestä Montrealissa Kanadassa.
