Muutosneuvotteluiden kesto puolittuu ja yt-lain ulkopuolelle jätetään alle 50 hengen yritykset. Työntekijäleiri arvostelee esitystä kovin sanoin.
Pietu Heiskanen,
Antti Pilke,
Kristiina Tolkki
Hallitus esittää jälleen merkittäviä muutoksia suomalaisten työpaikoille.
– Halutaan edistää työllistymistä ennen kaikkea pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, työministeri Arto Satonen (kok.) perusteli tiedotustilaisuudessa iltapäivällä.
Työntekijöiden käytön vähentämistä koskevien muutosneuvotteluiden kesto puolittuisi nykyisestä. Lisäksi yhteistoimintalakia sovellettaisiin siten, ettei se koskisi enää pienempiä, alle 50 hengen yrityksiä.
Esitystä on arvosteltu työntekijäjärjestöjen toimesta. Myös työnantajat eivät olleet lausuntokierroksen perusteella täysin tyytyväisiä, sillä uudistus ei heidän mielestään ollut riittävä.
– Nämä uudistukset valmistellaan kolmikantaisesti, mutta osapuolilla ei ole veto-oikeutta, Satonen toteaa.
Esityksellään hallitus yrittää vähentää pienten ja keskisuurten yritysten hallinnollista taakkaa. Isona tavoitteena on purkaa työllisyyden esteitä.
Grafiikka: Näin laki muuttuu, jos hallituksen esitys hyväksytään eduskunnassa.
Nykyisin muutosneuvotteluiden on kestettävä vähintään kuusi viikkoa tai 14 päivää tilanteesta riippuen. Jos esitys hyväksytään, pienin mahdollinen kesto lyhenee vastaisuudessa kolmeen viikkoon tai seitsemään päivään. Muutos koskee kaikenkokoisia yrityksiä.
– Vaikka irtisanominen voi tapahtua hieman nopeammin, myös työllistyminen tapahtuu nopeammin, Satonen perustelee.
Toinen merkittävä muutos liittyy yhteistoimintalain soveltamiseen. Soveltamisala koskisi jatkossa yrityksiä, jotka työllistävät 50 ihmistä tai enemmän. Nykyisin yt-lakia pitää soveltaa, jos yrityksen työntekijämäärä on 20 tai enemmän.
Alle 50 hengen yrityksillä säilyy silti joitain velvoitteita. Niin kutsuttu kevyt vuoropuhelun periaate säilyisi myös pienemmissä, 20–49 työntekijän yrityksissä.
– Kyllähän sitä keskustelua työpaikoilla tarvitaan, mutta kuinka vahvasti sitä täytyy lainsäädännöllä ohjata? Luotetaan jatkossa, että on tietty ohjaus, mutta kevennetyllä menettelyllä keskustelu toimii, Satonen sanoo.
Lisäksi työvoimapalveluille varataan aikaa, mikä on uusi asia. Jos vähintään kymmenen työntekijää irtisanotaan tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla, työsopimus ei voisi päättyä ennen kuin neuvotteluesityksen toimittamisesta viranomaisille on kulunut kuukausi.
Uudistettu yt-laki tulisi voimaan ensi vuoden heinäkuussa.
Ay-liike arvostelee kovin sanoin, työnantajat osin tyytyväisiä
Työntekijäleiristä hallituksen esitystä arvostellaan. Muutosneuvotteluiden puolittaminen ei saa kannatusta.
– Palkanmaksu loppuu nopeammin ja ihminen joutuu nopeammin työttömyysturvan ja sosiaaliturvan varaan, palkansaajien keskusjärjestö SAK:n johtaja Heli Puura sanoo.
Puuran mukaan parisataa tuhatta työntekijää jää yt-lain ulkopuolelle, kun pienemmät, 20–49 hengen yritykset eivät ole lain piirissä.
– Mielestäni on aika erikoista, että yt-menettely työnantajan ja henkilöstön välillä nähdään hallinnollisena taakkana, hän sanoo.
Hän ei usko siihen, että vuoropuhelu onnistuisi ”kevennettynä”, kuten hallitus esittää osalle yrityksistä. Puuran mielestä keventäminen tulee johtamaan siihen, että henkilöstön mahdollisuus vaikuttaa ja saada tietoa heikentyvät.
Työnantajien pöydässä esitystä pidetään sen sijaan oikeansuuntaisena, mutta puutteellisena. Elinkeinoelämän keskusliitto EK toivoi, että alle 50 hengen yritykset olisi rajattu kokonaan pois yt-lain piiristä.
– Nyt meille jää kolme eri rajaa erikokoisille yrityksille, EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä sanoo.
Äimälä vastaa työntekijöiden arvosteluun sanomalla, ettei yrityksen johdon ja henkilöstön välinen keskustelu ole katoamassa. Hän pitää hyvänä asiana, että yritysten hallinnollinen taakka vähenee hallituksen esityksellä.
