Leikkauslaudalla on esimerkiksi esteettinen plastiikkakirurgia. Rintasyöpäpotilas muistuttaa, että uuden rinnan rakentamisessa ei ole mitään turhamaista.
Espoolaisen Tuuli Jokivartio-Toivosen elämä mullistui, kun hänellä todettiin rintasyöpä. Sairaus otti koville ja uuden rinnan rakentaminen leikkauksen jälkeen on epäonnistunut useita kertoja.
Rintasyöpäpotilailla on oikeus saada ”rekonstruktio” eli leikkaus, jossa menetetyn rinnan tilalle rakennetaan uusi.
– Jos joku ajattelee, että kyse on turhamaisuudesta, ei tiedä yhtään mistä on kyse.
Jokivartio-Toivonen muistuttaa, että uuden rinnan rakentaminen ei ole esteettistä kirurgiaa.
– Ihmiset ovat jopa joutuneet vaihtamaan ammattia toiminnallisen haitan takia. Puhumattakaan siitä, että kun katsoo peiliin, ja sieltä katsoo vastaan nainen, jolla on vain toinen rinta tai ei yhtään rintaa.
Esteettinen kirurgia, sterilisaatio ja ajokortin ikäkausitarkastukset on kirjattu ”hallituksen julkista taloutta vahvistavien sopeutustoimien” listalle. Nyt pohditaan, ovatko ne tehtäviä, joitka julkisen terveydenhoidon ei kannata hoitaa.
Professori: Ei tällä ole säästövaikutuksia
Petteri Orpon (kok.) hallitus arvio kehysriihessä, että julkisen terveydenhuollon tehtävien karsiminen voisi säästää sata miljoonaa euroa.
Helsingin yliopiston terveydenhuollon professori Kristiina Patja tyrmää laskelmat.
– Julkisessa terveydenhuollossa plastiikkakirurgiset toimenpiteet tehdään sairauden perusteella ja huolellisen harkinnan mukaan. Tällä ei ole mitään säästövaikutuksia, professori Patja sanoo.
Plastiikkakirurgiset leikkaukset ovat esimerkiksi kitalakihalkion korjausleikkauksia ja vakavien vammojen jälkeen tehtäviä leikkauksia, joissa tavoitteena on, että henkilö pystyy syömään ja hengittämään.
Julkisella puolella ei laiteta täytettä huuliin eikä silikonia rintoihin, ellei sille ole lääketieteellistä perustelua.
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) myöntää, että suunnitelmissa ollaan vielä alkumetreillä.
– Tätä keskustelua ei ole vielä edes kunnolla aloitettu. Esiselvitystyö on vielä tekeillä. Odotamme, mitä asiantuntijat nostavat esille.
Hoitotakuu pitenee
Professori Kristiina Patja arvioi, että hallitus on roiskinut paperille satunnaisia ajatuksia, mutta todellisiin ongelmiin ei ole haluttu puuttua. Niistä suurin on Patjan mukaan hoitotakuun pidentäminen.
Hallitus linjasi kehysriihessä, että perusterveydenhuollossa hoitoon on päästävä kolmessa kuukaudessa ja suun terveydenhuollossa kuudessa kuukaudessa. Hoitotakuun pidentäminen lisää professori Patjan mukaan kansalaisten eriarvoisuutta: hyväosaiset pääsevät työterveydenhoitoon yhdellä puhelinsoitolla.
Muut odottavat.
– Ja miksi ei keskustella siitä 500 miljoonasta, jonka hallitus laittaa Kela-korvauksiin tai hukkatyöstä, jota terveydenhuollossa tehdään. Nämä [kirjaukset esteettisestä plastiikkakirurgiasta] ovat pikkunäppärää kikkailua.
Hukkatyö on esimerkiksi sitä, että lääkäreiden aikaa kuluu paperitöihin, sen sijaan että osastolle palkattaisiin osastosihteeri. Potilaan kanssa vietetään puolet työajasta.
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan hallitus ei aio puuttua rintasyöpäpotilaiden oikeuksiin. Nyt vasta kartoitetaan, mistä tehtävistä julkisessa terveydenhuollossa voitaisiin luopua. Julkinen sektori hoitaisi vain terveyden kannalta välttämättömiä tehtäviä.
Potilasjärjestöiltä leikataan rahaa
Rintasyövän sairastanut Tuuli Jokivartio-Toivonen on hämmentynyt.
Leikkaukset kurittavat monien sairaiden elämää: hallitus päätti aikaistaa sote-järjestöjen avustusten leikkauksia. Kaiken kaikkiaan niistä karsitaan 130 miljoonaa euroa, ja leikkaukset alkavat porrastetusti jo ensi vuodesta alkaen.
Jokivartio-Toivonen on saanut korvaamatonta tukea syöpäyhdistyksestä. Hän toimii nykyään myös yhdistyksen varapuheenjohtajana.
– Kyllä tämä surettaa. Syöpäpotilaalle vertaistuki on kaikki kaikessa. Ei julkisella sektorilla ole aikaa antaa psykososiaalista tukea, toivoa ja oikea-aikaista tietoa.
